Lue keskustelun säännöt.
Valmistaisitko ruokaa eri tavalla, jos ei tarvitsisi ottaa huomioon perheen ruokatottumuksia?
24.01.2026 |
Ja toinen kysymys: oletko onnistunut säilyttämään oman ruokavaliosi, vaikka se poikkeaisikin merkittävästi muiden syömisistä? Ymmärrän, että näin voisin itsekin tehdä, mutta usein arki on niin kuluttavaa, että yritän vain tehdä minimin ja valmistan sellaisen ruuan, että muut saa syödäkseen.
Meillä syödään perusruokia. Jos valmistan vähänkin jotain "eksoottista", vaikka halloumia tai laitan perunan sijasta bataattia, niin tulee valitusta. Niin sitten vaan teen samaa kuin aina ennen, kun en jaksa valitusta.
Yksi merkittävä tekijä on myös raha: olispa kiva syödä useammin lohta, mutta jos miettii että pitäisi ostaa neljälle hengelle, niin ei ainakaan meidän perheellä ole rahaa sellaiseen.
Viime kesänä sain olla viikon yksin, niin tein kaikkia lempiruokiani, se oli ihanaa. Paahdettuja porkkanoita jugurttipedillä tämä aiheuttaisi yökkäysreaktion meidän teiniosastolla.
Kommentit (16)
Lohi on tosi täyttävää. Ostan sitä vain kun on n. 10e kg. Kilo lohta sitten maksaa vain muutaman hassun euron jos sitäkään enemmän kun 800gr jauhelihaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just mietin joku päivä, että pitäisikö alkaa tehdä omat ruuat jatkossa. En saa maustaa niin kuin haluan, en saa laittaa tiettyjä kasviksia ruuan sekaan kun muu perhe ei tykkää. Salaatti meillä on jo ollut jonkun aikaa buffet tyylillä eli jokainen kasvis erikseen ja jokainen tekee oman sekoituksen: tämä osittain allergioiden takia ja osittain mieltymysten takia. Ihan toimiva systeemi. Mutta ruuan kanssa pitäisi sitten nähdä enemmän vaivaa jos ei syödä samoja.
Käyttäisin enemmän mausteita. Varsinkin tulisia sellaisia. Eipä muuta eroa.
Olet orja ja palvelija. Jääkööt syömättä ne 🚾päät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä muka on kallista lohta? Norjan myrkkylohi on yleensä halpaa verrattuna lihaan. Kotimainen kirjolohikin on monesti tarjouksessa kympin kahta puolen kilo, joskus jopa fileenä. Onko vain näin, että sinä Ap et osaa tehdä ruokaa kokonaisesta kalasta
Joo. Söisin lähinnä perunaa tai riisiä lisukkeineen, mausteena korkeintaan suola ja yrtit. Olen perimenopaussin myötä herkistynyt mausteille sekä kutisen useammasta raaka-aineesta, jossen vähintään kypsennä niitä. Mies etenkin haikailee mausteisen ja tulisen ruoan perään, joka ärsyttää, koska tietää kehoni reaktion niihin (viimeksi päädyin päivystykseen). ..teinille taas ei maistuisi peruna, ainakaan useammin kuin kerran viikossa. Koko ajan pitäisi keksiä vaihtelevia ja maistuvia aterioita, en oikeasti jaksaisi yhtään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä muka on kallista lohta? Norjan myrkkylohi on yleensä halpaa verrattuna lihaan. Kotimainen kirjolohikin on monesti tarjouksessa kympin kahta puolen kilo, joskus jopa fileenä. Onko vain näin, että sinä Ap et osaa tehdä ruokaa kokonaisesta kalasta
Tää riippuu ihan paikkakunnasta, mitä on myynnissä ja mihin hintaan. Esim. silakkaa on kaipailtu monessa ketjussa myyntiin, mun lähikauppa on myynyt sitä vuosia säännöllisesti. Sama lähikauppa myy kympillä lohta, mutta yksikään muu isompi kauppa ei- niissä lohen hinta alkaa kakkosella tai kolmosella, ja silakkakin maksaa yli tuplat pikkukauppaan nähden.
Vierailija kirjoitti:
Missä muka on kallista lohta? Norjan myrkkylohi on yleensä halpaa verrattuna lihaan. Kotimainen kirjolohikin on monesti tarjouksessa kympin kahta puolen kilo, joskus jopa fileenä. Onko vain näin, että sinä Ap et osaa tehdä ruokaa kokonaisesta kalasta
No siis totta on, että kannattaisi alkaa katselemaan noita tarjouksia tarkemmalla silmällä. Ja lohi oli vain yksi esimerkki. Enemmänkin kyse on siitä, että mitään uutta ei saa kokeilla, kun perhe ei tykkää. Tallentelen Instagramissa kaikkia ihania reseptejä, mutta ne ei tule käyttöön.
Toisaalta nyt tätä kirjoittaessa tulee tyhmä olo, kun ymmärrän että kyse on ainoastaan siitä, että voin kyllä tehdä ruokaa joskus vain itselleni. Ja sitä ei tarvitse pyytää anteeksi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kun kysyit. Sitähän se on, että valmistan ruokia koko perheen makuun. Jos olisin lapseton sinkku, en laittaisi enkä söisi lihaa ollenkaan. Kalaa joskus viikonloppuisin korkeintaan.
Laittaisin sieniruokia, kaalikeittoa, kasvissosekeittoa, intialaisia kasviscurryjä..
Mutta mies ja parikymppiset poikani ovat vannoutuneita lihansyöjiä. Pojat käyvät usein viikonloppuisin syömässä ja rakastan heitä yli kaiken. Niinpä teen lihapullia, nyhtöpossua, pippuripihvejä, karjalanpaistia..
Mutta jos jostain syystä olisin joskus vielä sinkku, niin uudelle mieskandidaatille tekisin vain omia lempiruokiani, en hänen.
Meillä kaikki syö lähes kaikkea. Tosin sieniä ei syö kukaan. Liharuokaa olemme tehneet vähemmän kuin ennen. Jauhelihaa ei ole ostettu pitkään aikaan moneen kuukauteen. Kanaa enemmän, vihanneksia enemmän on syöty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan tulis enempi vaan paistettua suikalelihaa pannulla ja vokkivihanneksia tai salaattia. Nyt on joka ruualla perua/pasta/riisi, kalaa mun makuun liian usein ja ns. perinteisiä kotiruokia. Sinänsä ihan ok, mutta pursuaa korvista.
No siis, mä en muuten kaipaa mitään "lapsivapaita", mutta se hyvä puoli on siinä kun lapset menee isälleen, että voin laittaa mulle ja puolisolle ihan millaista ruokaa vaan haluan. Yleensä teen silloin esim. paljon peltiruokia, missä on paljon kasviksia isoina paloina, ja esim. halloumia tai kikherneitä, ja sitten joku ihana jogurttikastike niiden kanssa.
Jos tekisin vain itselleni ruokaa, niin söisin lähinnä erilaisia linssi- ja papusalaatteja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään teen liharuuan rinnalle kasvisvaihtoehdon, mutta en itseni takia. Muutaman kerran viikossa teen sellaista ruokaa, joka sopii koko perheelle (kala, muna, juusto, kasvis). Laittakoon vaikka ketsuppia päälle, jos maku ei miellytä.
Mitä ihmettä? Kyllä mun lapset syö kaikkea mitä on tarjolla, halloumista tykätään kaikki. Vauvasuisia mieslapsia ei tässä taloudessa enää asu.
Juu. Heittäisin kasaan kaikkea mitä löytyy, vähän paellan tyyliin. No ei nyt ihan kaikkea tietenkään. Ihan törkeän hyviä sörsseleitä. Ikinä ei ole epäonnistunut. Hemmoteltuja kakaroita ja ukko. No, itsepä olen polkuni valinnut. En valita.