Lue keskustelun säännöt.
9-10 kk haastava ikä?
03.11.2011 |
Meillä vauva kohta 10 kk ja tuntuu, että imee aivsn kaiken energiani. On meillä raskasta ollut ennen tätäkin: koliikkia, nukkunut aina huonosti jne, mutta vauvasta on tässä iässä kehittynyt aivan kauhea kitinä-iita. Koskaan ei hermojani ole näin koeteltu.
VAuva heräilee öisin ja nousee jo kuudelta ylös. Vaikka menen nukkumaan aikaisin, on ihan tuskaa aina vääntäytyä pahimmillaan ennen kuutta ylös, kun on herännyt yöllä useita kertoja.
Päivät lapsi kitisee jaloissa. Roikkuu puntissa, tulee perässä, kitisee ja huutaa. Yritän pitää paljon sylissä ja leikkiä lapsen kanssa, mutta tuntuu, että haluaa sylistä taas lattialle konttamaan ja leikkiinkin kyllästyy äkkiä. Jos lähden huoneesta, alkaa kauhea huuto. Äsken yritin tehdä ruokaa, niin taas järkky kitinä ja yritys kiivetä äidin punttia pitkin. Päiväunia ei nukuta juuri ollenkaan. Yhdeksältä sain nukkumaan ja huokaisin. Sain juuri haettua kahvikupin, niin jo kuului kitinä-ääni ja show alkaa alusta. Olen viime päivinä ollut lähes epätoivoinen, kun on niin väsynyt ja kitisevän lapsen viihdyttäminen on niin raskasta. Tuntuu, että purskahdan itsekin kohta itkuun. Kerran huusin, että NYT HILJAA! Tuli paha mieli, kun eihän tuo pahuuttaan itke.
Eroahdistusta ilmeisesti on tässä iässä, mutta onko muilla näin kauheaa? Kauan tämä "vaihe" kestää? Telkkaria oon laittanut katsomaan (Teletapit tms.) silloin kun pinna on ollut katkeamaisillaan. Tämäkin harmittaa, mutta perempi kuin että menetän hermoni. Vauvs on terve ja kasvaa hyvin. Oli myös tuossa puolen vuoden tietämillä oikein viehättävä neitokainen. Mutta nyt jo pari kuukautta menty aivan alta lipan.
Nytkin mielessä vain, että miten jaksan iltaan asti, kun ei tuota varmaan taaskaan saa päiväunille. Mies tulee seiskalta ja olen jo nyt itku kurkussa. Väsymys on järkyttävä.
Kommentit (37)
Tuon eroahdistuskitinän lisäksi tehdään myös hampaita samaan aikaan. Meno on riemukasta ja leppoisaa. NOT.
Esikoinen on nyt 3 ja kyllä muistan tämän vaiheen raskaana silloinkin. Senkin kuitenkin muistan, että esikoinen oli jotenkin vielä enemmän kiinni silloin. Tosin esikko nukkui paremmin esim. päikkäreitä eli se helpotti asioita silloin.
Mutta joo, meillä on vauva kanssa myös melkoinen aamuvirkku. Nyt kellon siirtämisen jälkeen just ja just hyvänä aamuna on nukuttu kuuteen. Muuten heräillään siinä viiden maissa ja on TUSKAAA. Eipä ole mitään merkitystä ollut vaikka olen laittanut lapsen tuntia myöhemmin nukkumaan. Yöunet ovat vain olleet normaalia lyhyemmät ja sekös aiheuttaa lisää kitinää.
Raskas vaihe on mutta kyllä se jossain vaiheessa ohi menee. Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu että jaksaisin paremmin jos saisin vaikka tunninkin huilata. Mies tekee pitkää päivää ja tulee 18-19 kotion. Auttaa toki tällöin mutta vauva menee jo ennen kahdeksaa nukkumaan ja siinä on iltarumbat ja muut etyä vähiin jää "oma aika".
Miten tuo vauva jaksaakin vaan kitistä, pujiata ja ähistä. :'(
Kirjoitan kännykällä samalla kun yritän viihdyttää neitiä..
Parantuivatko teillä päikkärit kakkonen? Tuntuu että jaksaisin paremmin jos saisin vaikka tunninkin huilata. Mies tekee pitkää päivää ja tulee 18-19 kotion. Auttaa toki tällöin mutta vauva menee jo ennen kahdeksaa nukkumaan ja siinä on iltarumbat ja muut etyä vähiin jää "oma aika".
Miten tuo vauva jaksaakin vaan kitistä, pujiata ja ähistä. :'(
Kuinka monet päikkärit teillä nukutaan?
Meillä vähän helpotti tilanne kun aloin pari viikkoa sitten nukuttaa vauvaa vain kerran päivässä päiväunille. Entinen pätkänukkuja, max 45min, alkoikin näin vedellä välillä jopa yli kahden tunnin unia. Mutta nyt kun kelloja siirrettiin, niin on taas ollut pakko nukuttaa kahdet unet kun vauva ei mitenkään jaksa vetää koko päivää yksillä. Ja pätkäunet ovat taas palailleet. Yritys nyt olisi kuitenkin taas saada tuo nukkumaralli kohdilleen ja päästä niihin yksiin uniin.
kokemuksia? Tai muita kommentteja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä on tosi helppo vauva, joten on vaikea samaistua tilanteeseesi, mutta tämän halusin sanoa: Tsemppiä!
tuollaista ripustautumista meillä oli enemmän (noin viikon ajan) sen jälkeen, kun vauva oli isovanhemmillaan parina päivänä pitempiä aikoja hoidossa. Ja toki jos on nälkä tai väsy.
Entä jos törppää syöttötuoliin ja eteen vaikka raejuustoa ja banaanin paloja. Itse voi vaikka surffailla vieressä netissä kun laps sottaa innolla (meillä intoa riittää pidemmänkin aikaa)?
-> laiskan äidin salatauko, meillä paljon käytössä. tosin tuo onneksi kiinnostuu myös leluistaan.
äläkä ole pahoillasi teletapeista. Kyllä minusta puolituntia teletappeja on parempi kuin vuorokausi äärirajoilla menevää kiukkuista äitiä!
käyttekö perhekerhossa tms? äiteelle kaffea ja lapselle ihmeteltävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhden mega-mega-megahelpon ja yhden todella vaativan lapsen vanhempana voin kertoa, että siinä missä helpon esikoisen kanssa pystyi vetämään päivää lonkalta, olemaan vaikka sisällä aamusta iltaan, niin tämän vaativamman kakkosen kanssa pitää olla todella tarkat rutiinit, paljon ulkoilua ja häppeninkiä.
10-kuinen ei enää ole oikein vauva, vaan taaperoiän kynnyksellä. Siksi "vauvapäivät" eivät välttämättä enää maistu, vaan pitää päästä näkemään ja kokemaan kaikenlaista. Jos ainoa virike on oma koti ja äiti, niin vähemmästäkin hajoaa molemmilla pää ja jaksaminen on nollassa. Kokeilkaa parin viikon ajan selkeitä, lähes kellontarkkoja rutiineja. Aamulla heti aamupalan jälkeen ulos ja pois rattaista, eli liikkumista, toisia lapsia, raitista ilmaa jne. Mieluiten vielä toinen mokoma ulkoilua iltapäivällä. Tai vaihtoehtoisesti perhekahvilaan tai vauvajumppaan tai mihin tahansa. Meillä tämän kakkosen kanssa on ihan oikeasti viikkokalenteri jääkaapin ovessa: ma perhekahvila, ti puistoulkoilua, ke jumppa ja ulkoilua, to ulkoilua ja muskari, pe ulkoilua ja päälle kaikki muut menot ja reissut.
Itsekin jaksaa pitkiä päiviä paremmin, kun saa nähdä muita ihmisiä, eikä joudu katselemaan kotiseiniä koko ajan.
Tosin yöunet nukkuu nyt ajallisesti ok kun siirryttiin yksiin päikkäreihin. Herää aamulla kahdeksalta ja menee yhdeksältä nukkumaan. Yöllä saattaa heräillä seisoskelemaan pinnasängyssään, mutta tällöin otan hetkeksi viereen ja nukahdettua laitan omaan sänkyyn takaisin.
Päivisin nukkuu nyt yksillä päikkäreillä 1,5 h, ei sen enempää siltikään. Muuten päivät menee myös viihdyttäessä, joka on aika raskasta hommaa. Perään ei kovin itkeskele, mutta jatkuvasti saisi jotain ohjelmaa olla, muuten alkaa kitinä. Olenkin huomannut, että pääsee helpommalla kun lähtee ihan mihin vaan, jossa vauvalla on katseltavaa. Kylään, kauppaan, ulos, isovanhemmille... Mitä vaan, joka hetkeksi poikkeaa niistä samoista leluista ym. tavallisista kotiympyröistä. Mäkin laitan vauvan välillä syöttötuoliin tai ruuan jälkeen pidän hetken siinä istumassa ja annan kurkkua tai muuta järsittävää ja itse surffaan pienen hetken netissä :)..
Kokeile yksiä päikkäreitä vai onko jo käytössä? Muuten lähdet vaikka isompaan ostoskeskukseen hetkeksi vauvan kanssa. Meillä vauva viihtyy ihan hyvin ostoskärryissä istuskelemassa jos muuten on kaikki ok.. eli ei ole nälkä tms.. Lähdet jonkin aterian jälkeen ja teet ostokset ja katselet rauhassa jotain muutakin..
Kaipa tää vaihe ohi menee. Jokaisessa vaiheessa on aina ne omat hyvät ja huonot puolensa. Itse odotan toisaalta kovasti jo sitä kun lapsesta on enemmän seuraa itsellekin eikä viihdyttäminen ole niin kovin yksipuolista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo rytmit on neidin kanssa välttämättömiä ja meillä on ihsn pienestä asti ollut tarkka rytmi ruokien ulkoiluiden ja päikkäreiden (silloin kun vielä niitä nukkui.. :/) osalta. Joka päivä on joku meno: muskari, jumppa, perhekerho tai ihsn vaan pittkä vaunulenkki naapurin kanssa. Neiti kyllä mesoaa noissa harrastuksissakin mutta olen "päässyt yli" siitä häpeästä.
Ongelmana on vaan nää kotonaolot kun oon ton kans kuitenkin 12-13 h päivässä niin puolen tunnin muskari tai tunnin lenkki ei päivää kuitenkaan loputtomasti täytä. Ja huonot yöunet ja lepotaukojen puute päivisin painaa mielialaa väkisin mollin puolelle kitinän ohella..
Kai tää pippuriina on sitten haastava tapaus, mutta koskakohan helpottaa??? (jos joskus..)
7-8 välillä heräilee, aamupesut ja aamupala
9-11 välillä muskari/jumppa/kerho + ulkoilu
11-12 ruoka
13-15 unet
15-16 ruoka
16 toinen ulkoilu, kauppareissu (osa matkasta kävellen tms.) tai muuta menoa
19 iltapesut, yleensä kylpy
20 iltapala ja nukkumaan
Eli aamupäivisin mikään puolituntinen ei tosiaan riitä, vaan ollaan monta tuntia (!) poissa kotoa, samaan pyritään usein myös iltapäivällä. Lasta ei tartte missään hävetä, riekkuu jos on riekkuakseen. :) Älä ota siitä stressiä, mun mukula hakkaa päätä lattiaan, nuolee asfalttia ja syö hiekkaa, mutta ei se ole vaarallista. Älä hamstraa liikaa ohjattuja harrastuksia, vaan anna lapsen mennä vapaasti leikkipuistossa pallon ja lapion kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että 10-kuisellesi ei ilmeisesti riitä mikään vauvamallinen vaunulenkki, vaan hänen pitäisi itse päästä liikkumaan. Jos lykkäät lapsen kiinni rattaisiin tunniksi ja sitten menette kotiin, purkaa lapsi energiansa siellä kotona ja ulkoilun jälkeen on jo väsy ja nälkäkin - HUONO yhdistelmä! :D Eli vaunulenkit vain silloin kun lapsi nukkuu, ei mitään vauvajuttuja enää!
ja täytyy myöntää että väsynyt olen sekä hermot kireellä kun eipä oikein apua saa siihen lasten isältä vaikka olisikin paikalla.mulla ei vaan ole omaa aikaa edes iltaisin.meillä meinaan on ruvennut viime aikoina yö nukutuksetkin kestämään semmosta 3 tuntii jne. ja kun ollaan oltu pidemmän aikaa jo kipeenäkin niin ulos ei vaan pääse :/ Esikoinen oli todella helppo vauvana mutta tämä ei ole.Itsekkään en ymmärrä miten jaksaa koko ajan kitistä jne.mutta toisaalta vauvojahan nää on mutta itku herkässä myös itsellä lähes joka päivä. Voimia sulle myöskin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
7-8 välillä heräilee, aamupesut ja aamupala
9-11 välillä muskari/jumppa/kerho + ulkoilu
11-12 ruoka
13-15 unet
15-16 ruoka
16 toinen ulkoilu, kauppareissu (osa matkasta kävellen tms.) tai muuta menoa
19 iltapesut, yleensä kylpy
20 iltapala ja nukkumaanMeillä syömiseen menee noi 5 min / kerta ja noita päikkäreitä ei ole tällä hetkellä juurikaan. Varmasn kitinästä osa on nyös väsymystä, mutta jos toinen ei nukahda sänkyyn/ liikkuviin vaunuihin / manducaan niin what can you do? Vaikka oltais just peuhattu ulkona.
Kiitos kuitenkin vinkristä - luulen vaan että kaikenlaista on kokeiltu. Enemmän kaipaisin vertaistukea jos joku muu läpikäy / on kokemusta vastaavasta ja helpottaako milloin?
Eli aamupäivisin mikään puolituntinen ei tosiaan riitä, vaan ollaan monta tuntia (!) poissa kotoa, samaan pyritään usein myös iltapäivällä. Lasta ei tartte missään hävetä, riekkuu jos on riekkuakseen. :) Älä ota siitä stressiä, mun mukula hakkaa päätä lattiaan, nuolee asfalttia ja syö hiekkaa, mutta ei se ole vaarallista. Älä hamstraa liikaa ohjattuja harrastuksia, vaan anna lapsen mennä vapaasti leikkipuistossa pallon ja lapion kanssa.
Miten sellaisen vauvan kanssa ollaan ulkona joka ei osaa vielä kävellä? Tai toki voi keinua yms., mutta en mielelläni maahan laskisi kun ei tuo muuta tee kuin konttaa/seiso.
Annatteko lapsen siltikin konttailla maassa? Käytännössä siis meidän ulkoilu on pelkästään vaunulenkkejä, joissa toinen katselee maisemia. Tai käydään leikkipuistossa keinumassa ja se siitä..
11
Meillä olisi samanlaista, jos en kantaisi niin paljon. Mutta kokemuksesta tiedän, että ohi menee aikanaan, nyt tankataan tätä läheisyyttä.
Miten sellaisen vauvan kanssa ollaan ulkona joka ei osaa vielä kävellä? Tai toki voi keinua yms., mutta en mielelläni maahan laskisi kun ei tuo muuta tee kuin konttaa/seiso.
Annatteko lapsen siltikin konttailla maassa? Käytännössä siis meidän ulkoilu on pelkästään vaunulenkkejä, joissa toinen katselee maisemia. Tai käydään leikkipuistossa keinumassa ja se siitä..
11
Anna kontata. vaatteet voi pestä.
Ts. ota mukaan, kun lähdet huoneesta ja jäisi yksin jne. Kanna paljon rinkassa tai repussa. Meillä helpotti jo paljon 1,5-vuotiaana.
lastensa kontata maassa ja pistellä kaikkea suuhunsa?
Toi on vaikea ikäkausi. Meillä oli ihan samanlaista, mutta nyt lapsi on 1.1v ja alkaa helpottaa. Yritä ottaa omaa aikaa, jolloin mies hoitaa lasta. Muuten ei jaksa, ja se väsymys purkautuu lapseen.