Olisitko loppuelämäksi nälkärajalla elävä, HALVEKSITTU, taiteilija jos kuolemaksi jälkeen sinua ylistettäisiin vuosisatoja?
Elämäsi olisi jatkuvaa kitkuttamista mutta tulisit heti kuoltuasi valtavan kuuluisaksi ja ihailluksi, yhtä nerona pidetyksi kuin Leonardo DaSfinksi?
Kuuluisetesi ja neroutesi perustuisi johonkin mitä olet joskus askarrellut ehkä huomaamattaan?
Alkaisitko kitkuttamaan köyhänä taiteilijana ja jättäisit kaiken nykyelämästäsi jos tietäisit että kuolemasi jälkeen olisit yhtä kuuluisa ja ylistetty kuin Leonardo tai Einstein (mutta tässä elämässä joutuisit ajoittain näkemään myös nälkää, kirppuja ja loisia, niin köyhä olisit!)
Kommentit (12)
Ottaisin tuon köyhyystaiteijan elämän. Lapsistani tulisi valtavan rikkaita kun voisivat antaa haastatteluja ja myydä tavaroitani faneille
N21, vielä lapseton
Joo ois kiva jättää perintöä. Nyt elän kädestä suuhun. Lapsille ei jää mitään.
Ap kirjoittaa niin huonoa suomea ettei ainakaan hänestä tule kuolematonta.
Mutta asiaan: otan arvostuksen mieluummin eläessäni, kiitos. Olen jo saanut kulttuuripalkintoja ja taiteilijaeläkkeen, ja tekijänoikeuskorvaukseni siirtyvät jälkeläisilleni.
Ylistys / halveksunta ei ole tuossa kysymyksessä minulle kaikkein olennaisin asia. Sen sijaan olisi hienoa olla huikean lahjakas taiteilija. Kyllä siitä iloa saisi itse, vaikkei saisikaan arvostusta ja ylistystä lahjakkuudestaan elinaikanaan.
Vastaan kuitenkin loppujen lopuksi kieltävästi, koska en haluaisi jatkuvaa nälkää ja kirppuja vaivoikseni. Ruoka ei ole minulle vain välttämättömyys, vaan myös suuri ilo.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Miten sen eläessään jo voisi tietää, että tulee kuoltuaan valtavan kuuluisaksi ja suosituksi, niinkuin ap kirjoittaa?
Ei mitenkään.
Ja mikä on toinen vaihtoehto ?? :DDD
Mitäs hyötyä tuosta olisi? keh ari ap.
Ottaisin kuoleman jälkeisen kuuluisuuden. Kirjoittaisin jo eläessäni tervehdyksiä faneille tulevissa sukupolvissa ja ajattelisin kuinka palvottu ja rakastettu tulenkaan olemaan!
Esim kaikille naapureille sanoisin että ettepä tiedäkään millaisen kuuluisuuden naapurissa elätte ja myös vaikkapa jos saisin sakon lipuntarkistajilta niin sanoisin että tätä kyllä vielä kadutte!
Hei istuta vieöä se omenapuu.
En muista minkä maalainen sanonta mutta menee jotenkin näin: ihminen on kypsä vasta kun kun kykenee tekemään jotain tuleville sukupolville hyötymättä siitä välttämättä itse.
Metsänhoitaja suomalaiset ymmärtää.
Olet ymmärtänyt väärin taiteen tekemisen motiivin. Jos se on juhlituksi tuleminen, on aika ohuella jäällä.
Mikä ettei. Eihän tuossa muuttuisi mikään elämässäni.
En. En usko legacy-hömpötyksiin ja haluan mahdollisimman mukavan elämän