Suomi on Viktor Orbánin Fidesz-puolueen viitoittamalla tiellä

Vuoden 2022 lopussa vähäosaisia oli Unkarin väestöstä 43 %, toisin sanoen reilusti yli 4 miljoonaa kansalaista tuli toimeen 463 eurolla kuussa. Väestön viidenneksen eli vähän alle 2 miljoonan ihmisen kuukausiansio oli vain 211 euroa. Kuvaavaa on, että minimitoimeentulotietoja Unkarin tilastokeskus ei ole enää vuoden 2015 jälkeen julkaissut.

Sosiaalihuoltoa määrittävä lakimuutos perustuu ajatukseen, että jokainen on velvollinen itse huolehtimaan omasta sosiaaliturvastaan. Valtio pitää omaa rooliaan vain täydentävänä, ei vastuuta kantavana.

Kun hallituksen tarvitsi paikata budjettialijäämää vuonna 2011, yksityisistä eläkekassoista 97 % kansallistettiin. Hallitus yksinkertaisesti otti haltuunsa kansalaisten siihen asti kerryttämät eläkesäästöt. Hallituksen teko tuhosi tehokkaasti ihmisten luottamuksen siihen, että omat rahat olisivat turvassa valtiovallalta.

Vuosi vuodelta yhä useampia kouluja on siirretty kirkkojen alaisuuteen.

Uuden lain mukaan kouluhallinnolla on oikeus seurata opettajien käyttämiä teknisiä laitteita, tietokoneita, tabletteja sekä lukea älypuhelimia ja sähköposteja.

Unkarin opetushallitus julkaisee sen lukuvuoden kirjalistan, mitä saa ja mitä ei saa opettaa.

Suomen tavoin Unkari on väestörakenteeltaan vanheneva yhteiskunta, jolla on kasvavat, valtion budjettia rasittavat sosiaaliturvamenot. Niinpä säädettiin sellainen laki, että jos ikääntynyt kansalainen ei enää kykene huolehtimaan itsestään, hänen lapsensa velvoitetaan tekemään se  rangaistuksen uhalla. Jos vanhemman ihmisen terveys vaarantuu johtuen hoidon laiminlyönneistä, jälkikasvulle voi napsahtaa kolme vuotta vankilaa. Tuomioistuimet voivat myös viedä puolet lasten tuloista heidän vanhempansa ylläpitokuluihin.

Katalin Miklóssy, Demokratian rappio (2024) 

 Miten demokratiaa ja oikeusvaltiota voidaan heikentää kuin varkain?

https://www.tammi.fi/kirjat/demokratian-rappio/