kysyykö pankki testamentatissa luovutettujen rahojen alkuperää?

Kysyy. Kaikki kuitit pitää olla tallessa.

Vierailija kirjoitti:

Kysyy. Kaikki kuitit pitää olla tallessa.

Kuitit mistä? Siltä kuolleelta ihmiseltä, jolta ne rahat tulevat testamenttialhjoituksena? Mites tämä sitten toteutetaan käytännössä?

Tarkoitatko, että olet perinyt testamentin perusteella rahaa? Jos pankki kysyy alkuperää, siihen riittää silloin "perintö henkilöltä N.N., kuollut pp.kk.vvvv". Ei sinun tarvitse tietää, miten perinnön jättäjä on rahansa saanut.

Sanot, että perintörahoja. 

Onko tuo raha siis käteistä rahaa vai tilillä? Jos se on ollut vainajan tilillä ja siirretään siten sinun tilillesi testamentin perusteella niin tuskin kysyy pankki sen enempää. Jos taas kuskaat pankkiin laukullisen seteleitä niin aivan varmasti saat tehdä tiliä rahojen alkuperästä.

Alkuperä sinulle on perintö.

Pyydät vain kuolinpesältä kopion perukirjasta niin sillähän sinä sen alkuperän pankille todistat.

Vierailija kirjoitti:

Kysyy. Kaikki kuitit pitää olla tallessa.

Näyttää siis testamenttia. 

Vierailija kirjoitti:

Onko tuo raha siis käteistä rahaa vai tilillä? Jos se on ollut vainajan tilillä ja siirretään siten sinun tilillesi testamentin perusteella niin tuskin kysyy pankki sen enempää. Jos taas kuskaat pankkiin laukullisen seteleitä niin aivan varmasti saat tehdä tiliä rahojen alkuperästä.

Perintö riittää syyksi kunhan se on perukirjassa selvitetty. 

Ei pankki sitä enää ihmisen kuoltua kysele, mistä ne rahat vainajan tilille on tulleet.  Ne rahat on tilillä ja sillä siisti.

Perunkirjoittaja määrittelee jonkun perillistä kuolinpesän hoitajaksi.  Kun pankki on saanut perunkirjoittajalta tarvittavat asiakirjat, se siirtää kuolinpesän varat sille pesänhoitajan tilille, joka puolestaan on velvollinen jakamaan rahat perillisille.  Jos ei ole kuin yksi perillinen, hän se kuolinpesän hoitajakin sitten on ja rahat siirtyvät hänen tililleen.

Ei pankki kysele, mistä mikäkin summa on vainajan tilille tullut.  Ne pitäisi pankin kysyä jo tämän eläessä, jos niissä jotain epäilyttävää olisi.

Vierailija kirjoitti:

Pyydät vain kuolinpesältä kopion perukirjasta niin sillähän sinä sen alkuperän pankille todistat.

Näin juuri!

Vierailija kirjoitti:

Ei pankki sitä enää ihmisen kuoltua kysele, mistä ne rahat vainajan tilille on tulleet.  Ne rahat on tilillä ja sillä siisti.

Perunkirjoittaja määrittelee jonkun perillistä kuolinpesän hoitajaksi.  Kun pankki on saanut perunkirjoittajalta tarvittavat asiakirjat, se siirtää kuolinpesän varat sille pesänhoitajan tilille, joka puolestaan on velvollinen jakamaan rahat perillisille.  Jos ei ole kuin yksi perillinen, hän se kuolinpesän hoitajakin sitten on ja rahat siirtyvät hänen tililleen.

Ei pankki kysele, mistä mikäkin summa on vainajan tilille tullut.  Ne pitäisi pankin kysyä jo tämän eläessä, jos niissä jotain epäilyttävää olisi.

 

Muuten hyvä, mutta ei kai kuolinpesän varoja siirrellä minnekään ennen perinnönjakoa (ellei kyse ole jostakin kuolinpesän kustannuksesta). Kyllä tiedän kuolinpesän, jolla on oma tili ja menoja ja jonkin verran tulojakin edelleen, vaikka kuolemasta alkaa olla 20 vuotta aikaa. 

"Perintö riittää syyksi kunhan se on perukirjassa selvitetty. "

Pankilla on rahanpesusäännösten mukaan velvollisuus selvittää isompien käteismäärien alkuperä vaikka miten ne olisikin perukirjassa selvitetty. Muuten perinnöt olisivat hyvin kätevä tapa rahanpesuun.

"Perunkirjoittaja määrittelee jonkun perillistä kuolinpesän hoitajaksi.  Kun pankki on saanut perunkirjoittajalta tarvittavat asiakirjat, se siirtää kuolinpesän varat sille pesänhoitajan tilille, joka puolestaan on velvollinen jakamaan rahat perillisille. "

Ei ainakaan meillä kyllä raha mennyt pesänhoitajan oman tilin kautta. Pankki nimenomaan pesänhoitajan ohjeiden ja jakosopimusten mukaan siirsi suoraan ne rahat perillisille sieltä kuolinpesän tililtä.

Perunkirjoittaja tekee vain perunkirjoituksen eikä valtuuta ketään, osakkaat itse valtuuttaa jos haluavat-