Onko se hyvää säkää että sattuu löytämään hyvän miehen jo tosi nuorena?

Vai tuleeko miehestä hyvä ajan mittaan? 

Mieheni oli 18v. kun tavattiin, nykyään 45v. kolmen lapsemme isä ja kunnollinen, kiltti, fiksu ja hyväkuntoinen ihana mies. 

Ajattelen, että mulla on käynyt ihan hirveän hyvä säkä, mutta ehkä hänestä on kasvanut aikuinen vuosien mittaan. Voisihan olla niinkin, että eläisi hyvin erilaista elämää jos ei olisi tavannut mua niin nuorena.