Laittaako vilkas 1,5 v hoitoon?

Heti aamusta alkaa se härdelli. Kiipeilee ties mihin ja tekee kaikkea kiellettyä. Kaipaa ihan selvästi seuraa. Olen yksinhuoltaja ja minulla on toinen isompi lapsi, jo koululainen. Hänen kanssaan kyllä leikkii, mutta koulupäivä on aika pitkä, enkä minä voi häntä vaatia viihdyttämään pientä.

Olen siis hoitovapaall, mutta tuntuu että en saa hoidettua mitään. En kotia kun 1,5 v on täysvahdittava ja en 1,5 v:tä, kun kotia pitäis yrittää hoitaa, mutta se on todella hidasta, kun pitää vahtia lasta. Paha kierre.

Minulla ei ole vakituista työpaikkaa odottamassa.

Apua! Pää hajoaa tän kodin ja lapsen kans! Ja sukulaiset on kaukana... Ja näin suomalaisena ajattelen, että enhän mä voi niitäkään vaivata, vaikka lähellä asuvatkin.

Pitäis siis selviytyä yksin, mutta kun ei selviä. Joko lapsesta tulee heikkopäinen tai sitten asumme läävässä ja syömme eineksiä...

Vai meinaatko, että sun pitää kodinhoidon takia laittaa lapsi hoitoon? Älä nyt viitsi naurattaa...

Meillä kyllä 2v hyppii ihan seinille, jos ei aika rivakkaan lähdetä ulos touhuamaan. Mutta jos pää hajoaa, niin itse lapsesi parhaiten tunnet ja tiedät miten hän hoidossa ehkä viihtyisi. Esikoiseni reipastui tkutakuin tuon ikäisenä, eikä enää olisi tuntunut niin pahalta laittaa

hoitoon. Oli silti kotona, kun kuopus oli jo syntynyt. Mutta siis periaatteessa oli jo niin reipas että olisi ehkä pärjännyt.

Ettei jaksa tälläseen edes vastata mitään.

taapero pyörii jaloissa. Otan sen aina kotihommiin apuriksi. Ojentelee mulle pyykkiä, kun laitetaan kuivamaan. Kun imuroin, se työntelee imuria tai yrittää ratsastaa sillä. Kun pyyhin pölyjä, taaperolla on oma rätti ja yrittää matkia mua ja pyyhkii siinä samalla. Leikin varjolla mennään. Yleensä raivaan taaperon lelut ja muut sotkut vasta illalla, kun lapsi on jo nukkumassa. Ei meillä mitään tiptop siistiä ole, mut sellainen perussiisteys kuitenkin, ettei ihan paskaan hukuta. ;)



Muutenhan tuo lapsesi kuulostaa samanlaiselta kuin meidänkin. Kiipeilee ja touhottaa joka paikassa. kaikki kaapit, mihin lapsi yltää, on meillä siivottu siihen malliin et lapsi voi vapaasti penkoa. Kaikki lapselle sopimaton on laitettu yläkaappeihin.



Ei ne einekset nyt maata kaada, jos niitä silloin tällöin syödään. Meillä oli eilen makaroonia ja kalapuikkoja.( kuolemansynti tään palstan mielestä tarjota taaperolle kalapuikkoja! ;) )

Usein meillä on jotain laatikkoruokaa. Kinkkukiusausta ym. niistähän syö jo kaksi päivää, eikä tarvitse myötäänsä olla hellan ääressä. Löysää vähän. Siivoat vaikka kerran viikkoon.

Pari tuntia heti aamusta ja sitten samanmoinen iltapäivällä.



Ja jos ei muuten saa leikkiseuraa, ota sinne kotiin hoitolapsi(a).

Ulkoiletko sen kanssa päivisin paljon? Leikitkö hänen kanssaan? Koko aikaa ei tarvitse viihdyttää, jos nuo toimet on hanskassa, sekä kunnon eväät ja unet. Älliäkin tulee käyttöön koko ajan enemmän, joten se elo helpottuu kyllä senkin puolesta. Oletko varma, ettei omassa asenteessa, organisoinnissa tms ole hiottavaa?

ihan vaikka korvausta vastaan noin tuntia päivässä?



Ja sinä tehdä loput aamulla tai illalla lapsen nukkuessa ja päiväunien aikaan?



Tuolla lailla tulee minun laskujeni mukaan jo 4 - 5 tuntia kotiaskaraikaa päivää kohti...

Kaverisuhteita luodaan joskus kolmesta ikävuodesta eteenpäin.



Olet nyt vain väsynyt tilanteesesi.



Ole lapsen kanssa ulkona niin paljon kuin pysytyt. Väsytä hänet siellä ( : Anna juosta pitkin metsiä or smt, jotta saa virtaa purettua.

Käy perhekerhoissa, joissa näkee muitakin lapsia.



Sinulla on isompikin lapsi. Tiedät siis varsin hyvin, että tämä vilkas aikakausi ei kestä ikuisuuksia.



Yritä jaksaa, mutta älä rankaise noin pientä lasta päiväkodilla.

Meillä kyllä 2v hyppii ihan seinille, jos ei aika rivakkaan lähdetä ulos touhuamaan. Mutta jos pää hajoaa, niin itse lapsesi parhaiten tunnet ja tiedät miten hän hoidossa ehkä viihtyisi. Esikoiseni reipastui tkutakuin tuon ikäisenä, eikä enää olisi tuntunut niin pahalta laittaa

hoitoon. Oli silti kotona, kun kuopus oli jo syntynyt. Mutta siis periaatteessa oli jo niin reipas että olisi ehkä pärjännyt.

Sori: mua oksettaa että lapsi on niiin ja niin reipas että pärjäisi pk:ssa

Meillä kyllä 2v hyppii ihan seinille, jos ei aika rivakkaan lähdetä ulos touhuamaan. Mutta jos pää hajoaa, niin itse lapsesi parhaiten tunnet ja tiedät miten hän hoidossa ehkä viihtyisi. Esikoiseni reipastui tkutakuin tuon ikäisenä, eikä enää olisi tuntunut niin pahalta laittaa

hoitoon. Oli silti kotona, kun kuopus oli jo syntynyt. Mutta siis periaatteessa oli jo niin reipas että olisi ehkä pärjännyt.

Lapsihan ei ole pkhoidossa, mutta reipastui hurjasti tuossa 1,5v kieppeillä. Sitä ennen oli tosi arka ja kiinni minussa, enkä olisi voinut kuvitellakaan vieväni hoitoon. Ei ole ollut yötä kylässä missään ja vain lyhyitä parin tunnin juttuja kenelläkään muulla hoidossa.

Mutta tuossa puolentoistavuoden tienoilla alkoi tuntua edes jotenkin mahdolliselta miettiä töihin menoa. En siis ollut menossakaan, mutta mietin sen olevan mahdollista jos olisi pakko.