Aargh, miksi joku sanoo radiossa "LÄÄKE-TAKSA" eikä "LÄÄKET-TAKSA"

murteita, joissa ei ole loppukahdennusta, esim. joissain kaakkoismurteissa (ainakin Kotkan seudulla) ja Satakunnassa (esim. Porissa) on näin. Kuulostaa kieltämättä erikoiselta muiden suomalaisten korvaan.

murteita, joissa ei ole loppukahdennusta, esim. joissain kaakkoismurteissa (ainakin Kotkan seudulla) ja Satakunnassa (esim. Porissa) on näin. Kuulostaa kieltämättä erikoiselta muiden suomalaisten korvaan.

mutta minä olenkin porilainen :)

tyypillinen av-mamma, joka on sitä mieltä, että suomea puhutaan kuten kirjoitetaan.

murteita, joissa ei ole loppukahdennusta, esim. joissain kaakkoismurteissa (ainakin Kotkan seudulla) ja Satakunnassa (esim. Porissa) on näin. Kuulostaa kieltämättä erikoiselta muiden suomalaisten korvaan.

Minä ihmettelin että miksi ihmeessä pitäisi sanoa lääkettaksa... mutta minä olenkin porilainen :)

johtuu semmoisista sanoista, joiden lopusta on kadonnut jotain. Hyvänä esimerkkinä noi e-johtimelliset sanat esim. lääke, kuume, ilotulite. e-johdin on ollut alunperin ek-johdin. Joistain murteista on sitten kadonnut tuo loppukahdennuskin, joissain taas on (ollut) joku muu äänne, esim. käämes/käärmet, venes/venet...

murteita, joissa ei ole loppukahdennusta, esim. joissain kaakkoismurteissa (ainakin Kotkan seudulla) ja Satakunnassa (esim. Porissa) on näin. Kuulostaa kieltämättä erikoiselta muiden suomalaisten korvaan.

Minä ihmettelin että miksi ihmeessä pitäisi sanoa lääkettaksa...

mutta minä olenkin porilainen :)

Tosiaan Porin seudulla ei ainakaan käytetä loppukahdennusta/jäännöslopuketta. Yliopistolla suomen kielen peruskurssilla opin tuon ja sain vieressä istuvan opiskelukaverini sanomaan hernekeitto. Ei meinannut naurulle tulla loppua millään, se kuulostaa niin hassulle muiden suomalaisten korvaan =D

murteita, joissa ei ole loppukahdennusta, esim. joissain kaakkoismurteissa (ainakin Kotkan seudulla) ja Satakunnassa (esim. Porissa) on näin. Kuulostaa kieltämättä erikoiselta muiden suomalaisten korvaan.

Minä ihmettelin että miksi ihmeessä pitäisi sanoa lääkettaksa... mutta minä olenkin porilainen :)

johtuu semmoisista sanoista, joiden lopusta on kadonnut jotain. Hyvänä esimerkkinä noi e-johtimelliset sanat esim. lääke, kuume, ilotulite. e-johdin on ollut alunperin ek-johdin. Joistain murteista on sitten kadonnut tuo loppukahdennuskin, joissain taas on (ollut) joku muu äänne, esim. käämes/käärmet, venes/venet...

eteläpohojammaalla edelleenkin

johtuu semmoisista sanoista, joiden lopusta on kadonnut jotain. Hyvänä esimerkkinä noi e-johtimelliset sanat esim. lääke, kuume, ilotulite. e-johdin on ollut alunperin ek-johdin. Joistain murteista on sitten kadonnut tuo loppukahdennuskin, joissain taas on (ollut) joku muu äänne, esim. käämes/käärmet, venes/venet...

Venes? Tarkoitatko venettä? Eikö se ole ollut veneh? Ja on siksi joissain murteissa edelleen venhe? Vrt. (ennen) pereh -> (nykysuomen) perhe -> (nykyviron) pere

murteita, joissa ei ole loppukahdennusta, esim. joissain kaakkoismurteissa (ainakin Kotkan seudulla) ja Satakunnassa (esim. Porissa) on näin. Kuulostaa kieltämättä erikoiselta muiden suomalaisten korvaan.

Minä ihmettelin että miksi ihmeessä pitäisi sanoa lääkettaksa... mutta minä olenkin porilainen :)

johtuu semmoisista sanoista, joiden lopusta on kadonnut jotain. Hyvänä esimerkkinä noi e-johtimelliset sanat esim. lääke, kuume, ilotulite. e-johdin on ollut alunperin ek-johdin. Joistain murteista on sitten kadonnut tuo loppukahdennuskin, joissain taas on (ollut) joku muu äänne, esim. käämes/käärmet, venes/venet...

eteläpohojammaalla edelleenkin

mä kirjoitin on (ollut), koska joissain murteissa tuo äänne on jo kadonnut, ja Etelä-pohjanmaalla kuuluu jo väistyviin piirteisiin.

t: eteläpohjalainen itsekin

murteita, joissa ei ole loppukahdennusta, esim. joissain kaakkoismurteissa (ainakin Kotkan seudulla) ja Satakunnassa (esim. Porissa) on näin. Kuulostaa kieltämättä erikoiselta muiden suomalaisten korvaan.

Minä ihmettelin että miksi ihmeessä pitäisi sanoa lääkettaksa... mutta minä olenkin porilainen :)

Tosiaan Porin seudulla ei ainakaan käytetä loppukahdennusta/jäännöslopuketta. Yliopistolla suomen kielen peruskurssilla opin tuon ja sain vieressä istuvan opiskelukaverini sanomaan hernekeitto. Ei meinannut naurulle tulla loppua millään, se kuulostaa niin hassulle muiden suomalaisten korvaan =D

se hernekeitto-sana paljo noppeemmi ko mual asuvat. Me puhutaa noppeesti ja tehokkaasti. Ei semmosii loppukahrennuksii kerkii sanomaa... ;)

murteita, joissa ei ole loppukahdennusta, esim. joissain kaakkoismurteissa (ainakin Kotkan seudulla) ja Satakunnassa (esim. Porissa) on näin. Kuulostaa kieltämättä erikoiselta muiden suomalaisten korvaan.

Minä ihmettelin että miksi ihmeessä pitäisi sanoa lääkettaksa... mutta minä olenkin porilainen :)

johtuu semmoisista sanoista, joiden lopusta on kadonnut jotain. Hyvänä esimerkkinä noi e-johtimelliset sanat esim. lääke, kuume, ilotulite. e-johdin on ollut alunperin ek-johdin. Joistain murteista on sitten kadonnut tuo loppukahdennuskin, joissain taas on (ollut) joku muu äänne, esim. käämes/käärmet, venes/venet...

eteläpohojammaalla edelleenkin

mä kirjoitin on (ollut), koska joissain murteissa tuo äänne on jo kadonnut, ja Etelä-pohjanmaalla kuuluu jo väistyviin piirteisiin. t: eteläpohjalainen itsekin

ainakin minun tuttuni sanovat ihan arkipäiväisessä puheessaan kärmes ja venes. ja ihan nuoria ovat.

johtuu semmoisista sanoista, joiden lopusta on kadonnut jotain. Hyvänä esimerkkinä noi e-johtimelliset sanat esim. lääke, kuume, ilotulite. e-johdin on ollut alunperin ek-johdin. Joistain murteista on sitten kadonnut tuo loppukahdennuskin, joissain taas on (ollut) joku muu äänne, esim. käämes/käärmet, venes/venet...

Venes? Tarkoitatko venettä? Eikö se ole ollut veneh? Ja on siksi joissain murteissa edelleen venhe? Vrt. (ennen) pereh -> (nykysuomen) perhe -> (nykyviron) pere

veneh, vaan venes. Venes on myös nykysuomea. En tiedä, onko missään nykymurteessa kantasuomalaista asua veneh. Lue se mun viesti uudestaan.

murteita, joissa ei ole loppukahdennusta, esim. joissain kaakkoismurteissa (ainakin Kotkan seudulla) ja Satakunnassa (esim. Porissa) on näin. Kuulostaa kieltämättä erikoiselta muiden suomalaisten korvaan.

Minä ihmettelin että miksi ihmeessä pitäisi sanoa lääkettaksa... mutta minä olenkin porilainen :)

johtuu semmoisista sanoista, joiden lopusta on kadonnut jotain. Hyvänä esimerkkinä noi e-johtimelliset sanat esim. lääke, kuume, ilotulite. e-johdin on ollut alunperin ek-johdin. Joistain murteista on sitten kadonnut tuo loppukahdennuskin, joissain taas on (ollut) joku muu äänne, esim. käämes/käärmet, venes/venet...

eteläpohojammaalla edelleenkin

mä kirjoitin on (ollut), koska joissain murteissa tuo äänne on jo kadonnut, ja Etelä-pohjanmaalla kuuluu jo väistyviin piirteisiin. t: eteläpohjalainen itsekin

ainakin minun tuttuni sanovat ihan arkipäiväisessä puheessaan kärmes ja venes. ja ihan nuoria ovat.

Toki jotkut käyttää, mutta on jo harvinaisempi. En kerro sijaintiani ;)

ja hernekeiton puhujat on Kymestä kotoisin, ei ole tuota konsonantinkahdennusta siinä murteessa.