Lue keskustelun säännöt.
Kuinka kauan menee, että alan näkemään eksän semmoisena kusipäänä kuin se oikeasti on??
11.10.2011 |
Erosta on jo vaikka kuinka kauan aikaa ja on edetty kumpikin eteenpäin. Jos järjellä ajattelen mitä eksä teki mulle ja vaikka listaa sen tekemiset niin ne on tässä:
-Piiritti tulisesti ja roikkui perässä
-Jonkun aikaa jaksoi tavallista arkea
-Hänen työ meni KAIKEN edelle, arki pyöri hänen tahtiinsa
-Luultavasti petti eksänsä kanssa mua
-Petti ja jätti toisen naisen vuoksi kun lapsemme oli vauva
-Ei vauva-aikana (sinä aikana mitä kerettiin olemaan yhdessä) osallistunut mitenkään
-Suostui pitkällisen riidan jälkeen ottamaan vauvan kotiin yöksi kun minä makasin puolikuolleena tipassa osastolla
-Eron jälkeen iloitsi vapaudestaan ja hymyssä suin jätti meidät
-Arvostleli ulkonäköäni
-Arvosteli että seksi kanssani oli luonnottoman tuntuista
Noi on siis faktat. Mutta sitten kun se soittaa tai nähdään, vieläkin sydän hypähtää rinnassa ja mahassa kouraisee. Huomasin tämän taas eilen, kun melkein ajoin ojaan kun näin hänen nimensä puhelimessani. Ja en ollut sen kummemmin ajatellut koko miestä pariin viikkoon! :O
Milloin ja miten näistä tunteista pääsee eroon?? Tajuan, että jos joku kaveri kertoisi miehensä olleen tuollainen, pitäisin miestä täysin selkärangattomana luuserina, mutta kun on kyseessä "tämä oma"... Se selkärangaton luuseri olenkin minä! :(
Kommentit (17)
mullakin aika sika exä, lopulta petti minua parhaan kaverini kanssa, mutta vieläkin jalat menee alta, kun näen sen kaukaa. Erosta 7 v aikaa ja olen uudelleen naimisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mullakin aika sika exä, lopulta petti minua parhaan kaverini kanssa, mutta vieläkin jalat menee alta, kun näen sen kaukaa. Erosta 7 v aikaa ja olen uudelleen naimisissa.
enkä ole vaihtanut sen kanssa sanaakaan näiden 7 vuoden aikana.
ette pitäisi mitään yhteyttä niin pääsisit siitä eroon n.puolessa vuodessa. Valitettavasti tuo yhteydenpito sekoittaa hormonisi etkä näe todellisuutta.
mutta muutenkin se on semmonen tyyppi, että sen kanssa on aina heti joku yhteys, puhutaan ihan samaa kieltä :/
mutta muutenkin se on semmonen tyyppi, että sen kanssa on aina heti joku yhteys, puhutaan ihan samaa kieltä :/
Ei se silti rakasta eikä arvosta sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ette pitäisi mitään yhteyttä niin pääsisit siitä eroon n.puolessa vuodessa. Valitettavasti tuo yhteydenpito sekoittaa hormonisi etkä näe todellisuutta.
Minä en kyllä ihan täysin komppaa tätä. Mulla ex jonka kanssa erottiin helvetin riitaisasti yli kaksi vuotta sitten, sen jälkeen olen nähnyt hänet yhteensä n. 4 kertaa, ohimennen jossain kauppakeskuksessa, ei olla kertaakaan puhuttu eron jälkeen, ja silti aina kun hänet näen meinaan saada sydärin.
Ja millaisen sydärin ja itkunaiheen keksin siitä että kuulin viikko sitten että hän on muuttamassa toiselle paikkakunnalle!! IHAN TAJUTONTA KUN MIETTII MITÄ KAIKKEA PASKAA HÄN MULLE TEKI!!!
Ja itsellä jo ollut pitkän aikaa uusi suhde ja vauvakin tulossa :( Ja tämä ei kuitenkaan tarkoita etten nykyistä miestäni rakastaisi!
roikutte niissä juuri siksi että ne kohtelivat teitä huonosti. Jotain vikaa omassa isäsuhteessa tai muuten päässä. Ette varmaan muistele niitä hyvin kohdelleita poikaystäviä samalla hartaudella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ette pitäisi mitään yhteyttä niin pääsisit siitä eroon n.puolessa vuodessa. Valitettavasti tuo yhteydenpito sekoittaa hormonisi etkä näe todellisuutta.
en ole seitsemään vuoteen vaihtanut sanaakaan ihmisen kanssa ja olen tosi onnellisesti naimisissa uudelleen. Ei ole muuttanut tilannetta miksikään. Tai enhän tiedä, miten kaipaisin, jos puhuttaisiin joskus tai jos olisin yksin.
roikutte niissä juuri siksi että ne kohtelivat teitä huonosti. Jotain vikaa omassa isäsuhteessa tai muuten päässä. Ette varmaan muistele niitä hyvin kohdelleita poikaystäviä samalla hartaudella?
kuten myös äitisuhde. Ja myös isän ja äidin välinen suhde. Mutta luulen käsitelleeni noi asiat jo aiemmin, tai osaan karsia niitten vaikutukset nykyajattelussani.
Mulla on ollut vakavia suhteita neljä. Kaksi heistä kohteli huonosti (en minäkään kyllä mikään Jeesus ollut) ja heitä muistelen kyllä ihan vaan paskiasina. Yksi kohteli mua tosi hyvin ja vaikka ero oli katkera paikka, niin häntä muistelen kyllä lämmöllä, en ainakaan keksi mitään pahaa hänestä :)
Ja sit tää yks. Rakastin enenmmän kuin ketään koskaan. Onko tää nyt vaan niin kliseisesti, että tunteitaan ei voi käskeä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoita paperille tavoitteesi päästä näistä tunteista eroon. Sitten aina kun ne tulee mieleen, niin sanot itsellesi nämä asiat mitä eksä on tehnyt. Alan psyykkaamaan itseäsi ja puhut itsellesi järkeä. Jonkun ajan päästä oot jo selvemmillä vesillä. Teet tietoisen päätöksen, että et enää roiku näissä tunteissa. Tekee itsetunnollesi hyvää ettet roiku millään tavalla edes henkisesti ja tunteen tasolla ihmisessä joka on kohdellut sua huonosti. Tsemiä!
en usko että oikeasti voi rakastaa ihmistä, joka kohtelee noin huonosti. Kyse on jostain muusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
turpiin aina kun tavataan. Nykyisin välttelen kaikkea kanssakäymistä, tulen ihan sairaaksi kun näen koko tyypin. Että siinä mielessä menee jalat alta, pahoinvoinnista.
Meillä valitettavasti yhteisiä lapsia, joten kokonaan en pääse eroon vaikka kuinka haluaisin.
pääsee eroon elämällä elämää eteenpäin. Kun tulee uusia kokemuksia ja ihmissuhteita, alkaa näkemään ex:n vähitellen realistisemmin. Aika auttaa riippuvuuden tunteeseen. Minä ainakin 10 vuoden (!) jälkeen viimein alan nähdä selkeämmin mistä aiemmissa ihmissuhteissa todella oli kyse, ja miksi oli oikein hyvä että päättyivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt ei tunnu missään..eikä väpätä :D
eksästä, en sen kummemmin ajattele häntä eikä mulla ole juuri koskaan ikäväkään. Jos oisin riippuvainen, ajattelisin varmaan koko ajan ja ikävöisin. Mutta näin ei ole.
Siksi se aina yllättääkin, se suorastaan jysähtää se tunne tonne mahaan kun yllättäen kuulenkin eksästä jotain. Ja se jysähdyksen voimakkuus ei oo juuri hälvennyt... :/
ap
eksälle viimeaikoina ihan tajuttoman vihainen, olen ollut tosi stressaantunu ja nukkunu liian vähän. Se taas nostaa pintaan vanhoja kaunoja ja katkeruutta ja olen kihissyt viime päivät kiukusta oikein kunnolla.
Luulen että tekee taas vaihteeks ihan hyvää vihatakin joka solulla eikä olla kaiken hyväksyvä myhäilevä buddha. Kai tääkin jotain tunteitten työstämistä on.
ap
Vai jääkö tää tyyppi mulle aina ihon alle? :( Oli kuitenkin mulle se elämäni rakkaus...