Onko sukupuoli-identiteetti häiriö julkisen terveydenhuollon prioriteettilistan kärjessä?

Transprosessi
1. Terveyskeskuslääkäriltä lausunto transpolille. Tays tai HuYs
2. Lähetteellä psykologin arviointi
3.Toinen psykologin arvionti eri psykologilta
4.Terveystarkastus
5. Psykiatrin arviointi
6.Tosielämänkoe siinä sukupuolessa johon on tähdännyt.
7. Omalääkärin arviointi
8.Psykiatrin ja omalääkärin yhteis haastattelu/arvionti
9. Prosessin aloitus diagnoosi F64.0
10. Aloitetaan hormonikorvaushoito ja testoblokkerit. Ennen sitä ruikataan viimeiset elämän siemenet siemenpankkiin ennen hormonihoitoa.
11. Käydään feminisoivissa hoidoissa,karvojen poisto kasvojen alueelta. Äänihuuli terapiassa,konsultoidaan lääkäriä mitä haluaa itselleen suoritettavan(genitaalikirurgia jne.
12. Aloitat sen uuden elämän,saat uuden henkilötunnuksen/identiteetin. Uusit,passin,henkilökortin,ajokortin,puhelinliittymät,sähkösopparit. Käytännössä kaiken,nimestä lähtien,tuon voi toki vaihtaa ennen prosessiakin tai prosessin aikana. Käytännössä vanha sinä tietokantana on kuollut.
13. Kontrolli käynnit ja loppulausunto hoitavalta omalääkäriltä.......

Yms.

Onko tämä oikein, kun samanaikaisesti jätetään tapaturmien normaalia elämää haittaavat vammat hoitamatta? Onko tärkempää saada seksuaalisesti kokea olevansa "ehjä" vai se, että kykenee ylipäänsä hymyillä normaalisti vuorovaikuttaessaan? Onko esim. traumataustaisen vammoja hoidettaessa otettu yhtä hyvin huomioon mielenterveydellinen puoli?