Lue keskustelun säännöt.
Miten läääkäri on suhtautunut sinuun, kun on todettu keskenmeno?
10.11.2011 |
Sain tosi tylyä ja kylmää kohtelua lääkäriltä, kun raskauteni meni kesken yhtään lohduttavaa tai myötätuntoista sanaa ei riittänyt lääkäriltä, eikä hoitajalta kun olin vastaanotolla. Voiko tähän vaikuttaa, että minulle on tehty aiemmin abortti. Näkyykö se paperesta?
Kommentit (11)
Itse menetin itsehillintäni tutkimuksissa ja aloin itkeä ihan virtanaan. En vain voinut sille mitään. Ei edes nenäliinaa tarjottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näin luonto yleensä hoitaa epäkypsät pois...
näin luonto yleensä hoitaa epäkypsät pois...
ja lisäksi antoi ymmärtää, ettei olisi tarvinnut päivystykseen tulla. Mies siis kuskasi minut illalla päivystykseen, kun verta tuli holisemalla monta tuntia, kärsin kovista kivuista ja taju meinasi lähteä. Hoitaja sen sijaan oli todella ihana ja ymmärtäväinen.
Oli ainut lohdutus mitä sain lääkäriltä. Juu, kyllä minä sen tiedän, mutta MINUN kohdallani tapaus oli ensimmäinen laatuaan ja aika järkyttävä siksi, että mitään keskenmenoon viittaavaa oiretta ei ollut. Keskenmeno todettiin siis np ultrassa viikolla 12. Ultrannut kätilö sen sijaan oli todella empaattinen. No siinä kohdassa lääkäri muutti vähän suhtautumistaan kun kuuli, että olen itse talossa töissä; "laitetaan sulle muutama extra sairaslomapäivä ettei tartte heti lähteä osastolle repimään".
Oli ainut lohdutus mitä sain lääkäriltä. Juu, kyllä minä sen tiedän, mutta MINUN kohdallani tapaus oli ensimmäinen laatuaan ja aika järkyttävä siksi, että mitään keskenmenoon viittaavaa oiretta ei ollut. Keskenmeno todettiin siis np ultrassa viikolla 12. Ultrannut kätilö sen sijaan oli todella empaattinen. No siinä kohdassa lääkäri muutti vähän suhtautumistaan kun kuuli, että olen itse talossa töissä; "laitetaan sulle muutama extra sairaslomapäivä ettei tartte heti lähteä osastolle repimään".
naistenklinikalla viikolla 11 keskeytynyt keskenmeno (veristä ruskeaa vuotoa viikko, neuvolassa sitä mieltä että ruskea vuoto ei ole vaarallista). Pari vuotta oli yritetty. Ihan esikoinen olisi ollut, huonosti tulen raskaaksi ja tosi lapsirakas olen muutenkin. Siinä sitten itkin, lääkärin lohdutus: "no ajatteles, olihan se hyvä kun tapahtui nyt eikä viikolla 17."
No hyvä hyvä..
Ainoa, joka lohdutti, oli kätilö. Shokkitilanteessa kyllä toivoisi saavansa muutaman empaattisen sanan leipälääkäriltäkin.
Seuraava raskaus tärppäsi vasta yli vuoden yrittämisen jälkeen ja toista tehtiin 8 kk. 3. lasta ei ole saatu. Kuopus jo 8 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naistenklinikalla vielä se "kiva" puoli että huone oli vääräällään lääkäriopiskelijoita, nuoria kloppeja jotka oli yhtä shokissa kuin minäkin.
Kylämää kyytiä siinä saatiin...
Olen ollut siellä keskenmenopotilaan puolella useamman kerran ja tullut empaattisesti kohdelluksi (todella nätisti!) hoitajien puolelta Kätilöopistolla ja vähemmän empaattisesti (mutten koskaan tylysti) lääkärien puolelta molemmissa sairaaloissa ja hoitajien puolelta Naistenklinikalla.
Olen ollut myös työntekijöiden puolella harjoittelussa Naistenklinikalla ja nähnyt millaisella liukuhihnameiningillä keskenmenoja hoidetaan. On totta, että useimmat varhaisvaiheen keskenmenot eivät kuuluisi sinne hoidettavaksi, mutta kun edessä on lähimmäinen jolla on elämässä akuutti katastrofi meneillään, en voi ymmärtää sitä kylmyyttä mitä heille tarjotaan. En hyväksy, ja hoitajana tähtään samaan kuin nuo Kättärin ihanat paljon nähneet mutteivät empatiaansa menettäneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...mitä se maksaisi sanoa edes, että "me lääkärit näemme, miten tavallista tämä on, se vähemmän puhuttu osa elämän kiertokulkua... mutta teille tämä on varmasti suuri menetys ja olen pahoillani".
Kai he sentään OVAT pahoillaan?
Menin siinä vaiheessa, kun vuotoa oli eikä vielä oltu varmoja, meneekö kesken vai jatkuuko. Lääkäri oli todella sympaattinen, ei mitenkään vähätellyt (eikä dramatosoinutkaan). Senkin, että mitään ei oikein ole tehtävissä voi sanoa monella tavalla, joko myötätuntoisesti ja pahoittelevasti tai tylysti ja epäempaattisesti.
Seuraavana päivänä ultrassa näkyi, että kohtu oli jo melkein tyhjä, rv 8 ei vielä ole kovin paljon materiaalia vuodettavaksi veren seassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näin luonto yleensä hoitaa epäkypsät pois...
ja lisäksi antoi ymmärtää, ettei olisi tarvinnut päivystykseen tulla. Mies siis kuskasi minut illalla päivystykseen, kun verta tuli holisemalla monta tuntia, kärsin kovista kivuista ja taju meinasi lähteä. Hoitaja sen sijaan oli todella ihana ja ymmärtäväinen.
Mullekin eräs vastaavantyyppinen (mies)lääkäri totesi, että ihan turhaan tulit. Viikko sen jälkeen mentiinkin sitten lujaa leikkaussaliin, kyseessä kun olikin kohdunulkoinen raskaus. Hengenmeno oli kuulemma lähellä. Yli 4dl verta vatsaontelossa jne. En olisi saamani kohtelun takia halunnut mennä uudelleen lääkäriin/sairaalaan, mutta kun kivut olivat sen verran kovat, ettei töissäkään voinut olla ja poissaoloa varten piti saada todistus.
Mutta melko tylyä se mullekin aikanan oli, eikä ollut edes abortteja rasitteena... Niille se on vain työtä, ja kaikki ei vain osaa olla niin empaattisia kuin voisi toivoa.