Mikä on vaikeinta arjessasi?

ja ikävä kaikkia tuttuja

... vaikka tuntuu nyt että kaikki on vaikeaa



1. Isovanhempien ja muun sellaisen "itsestäänselvän" verkoston puute. Kaikki joutuu hirveellä vaivalla itse ylläpitämään. Tähän liittyen avun puute äkillisissä tilanteissa



2. Työajat joskus iltaisin tai viikonloppuisin yksinhuoltajalle painajaista kun ekaluokkalaista ei voi yksinkään jättää mutta ei saa enää mihinkään varsinaiseen hoitoonkaan



3. siivoaminen on jatkuva stressi, koti ihan mylläkkänä kun en jaksa eikä kiinnosta siivota. Kerran viikossa yriteään mutta tunnin päästä jo kaikki levällään, turhautuu





4. Omat huonot unenlahjat ja siitä seuraavat migreeni yms.



5. Lapsen allergiat ja ihonhoito joista ei voi tinkiä ikinä vaikka itse ois miten poikki.





Huh miten kuvottavan näkönen lista.

On mun elämässä oikeesti kuitenkin paljon hyvääkin :=)

Eli kun pitäis johonkin lähteä ja pukea. Vanhin pukee kun sanoo mitä pitää pukee, keskimmäinen pukee pienellä avustuksella ja nuorin täysin puettava. Jotenkin nyt kun nämä vaatteet ovat taas lisääntyneet niin tuntuu rankalta. Lisäksi verenpainetta nostaa tilanteet kun lapset tarvitsevat/vaativat minulta jotain yhtä aikaa. Olen lasten kanssa pääosan ajasta yksin kun mies on reissuhommissa.

ja poukkoilu) ja puheliaisuus. Siis se, ettei kotona ole ikinä hiljaista hetkeä. Poika on kyllä aivan ihana ja kiltti, mutta sellanen supersosiaalinen hauskuuttaja. Ei paha juttu, koska näen että hän on ihan iloinen ja onnellinen, mutta välillä ois kiva ihan vaan olla hiljaa....

1. Työ, siihen liittyvä kiire ja stressi.



2. Lasten sairastelut. Lähinnä niiden yhdistäminen kohtaan 1.



3. Kiukutteleva puoliso.



Muu ei ole kovin vaikeaa.

1. Työ (kiire, stressi, huono ilmapiiri)

2. Aamuhässäkkä

3. Ajoittain liika meteli

1. Ikävä työyhteisö, vit**mainen esimies (josta koko työyhteisön pahoinvointi lähtee), kivatyö, mutta ikävä ilmapiiri :(((



2. Kiire, stressi, ei ehdi arkena tehdä kaikkea mitä pitäisi keretä (haluaisin että koti olisi aina siisti ja puhdas, ja lapset söisivät aina terveellistä kotiruokaa)



3. huono seksielämä, ihana mies mutta huono seksielämä :(



4. raha, saisi olla parempi palkka, ei rahaa omistusasuntoon (asumme Helsingissä, ja täälä työpaikat, työpaikat molemmilla sellaiset, että vaikea löytää muualta), ja sisutukseen pitäisi olla enemmän rahaa sijoittaa (lisäsi minun arkiviihtyvyyttä oikeasti eksponentaallisesti!!)

Sukulaiset eivät siis kiinnostu lapsistamme.

joka toinen viikko käyvät siivoojat, koska meillä tuntuu olevan kissanhiekkaa, leivänmurusia, pölyä, hiuksia, karvoja ja ties mitä lattiat täynnä jo imuroinnista seuraavana päivänä. Joskus tuntuu, että kun toisesta päästä lopettaa siivoamisen, niin toisesta saa aloittaa uudelleen... Ja meillä siivoaa muutkin, mutta silti!!!