Mistä tietää, että suhteen ongelmat ovat ylitsepääsemättömiä?

Vaikea tilanne miehen kanssa, yhdessä oltu 12v. Omat romanttiset ja seksuaaliset tunteet hävinneet miestä kohtaan. Johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että mies on puhumaton, ei osaa puhua mistään. On mokaillut muutama vuosi sitten ja asioiden selvittely ei mennyt hyvin, johtuen miehen huonoista puhetaidoista. 

 

Itse tykkäisin keskustella ja laittaa yhdessä vaikka ruokaa, tai miehen joka voisi lenkkeillä ja urheilla yhdessä kanssani. Kosimassa se on ollut monta myös, mutta ei ole saanut aikaiseksi. Hyvä vain, koska en halua mennä naimisiin hänen kanssaan. Kokisin, että se tapahtuisi vain järkisyistä. 

 

mitään keskustelua ei ole ja siitä johtuen en ole enää ehdottanut kahdenkeskeistä aikaa. En vain jaksa viettää sitä ihmisen kanssa, kenen kanssa ei ole puhuttavaa. 

 

mulla on yksi unelma, jonka eteen kovasti yritän tehdä töitä ja olen motivoitunut. Mun mies ei haaveile mistään eikä meillä ole yhteisiä unelmiakaan. Syyllistää siitä, että mulla niitä on ja mä taas olen väsynyt hänen kanssaan siihen, ettei hänellä niitä ole.

en tällä hetkellä halua erota, kun lapset on pieniä. Lisäksi kaikki säästöni olen laittanut kotiin, johon en jäisi edes asumaan eron jälkeen. Tiedän, että kuulostan todella itsekkäälle. Toivon ettei kukaan ala tästä syyllistämään..

Olen kertonut miehelle rehellisesti useampaan kertaan, että en ole onnellinen ja mun tunteet alkaneet kuolla. Ilmeisesti pitää itsestäänselvyytenä ja ei usko, että joskus lähden. olen kertonut, että koen henkisen puolen olevan aika olematon ja pelkkä saman katon alla asuminen ja kahdesti kuussa paneminen ei ole mulle tyydyttävä suhde. Mies sanoo, että vaadin todella paljon ja ei muidenkaan parisuhteet sen kummoisempia ole, ei naiset valita niinkuin minä kokoajan. 

 

Onko näin? En suoraan sanoen edes tiedä, voiko tunteet miestä kohtaan enää muuttua toisenlaiseksi.