Mitä ajattelette ihmisestä, joka syö välillä ihan mitä vain, ja toisinaan ei melkein mitään?

Hänen ruokahalunsa on vaihteleva

Mun työkaverilla on ADHD ja on vähän tuollainen. Ollaan joko maailman tiukimmalla dieetillä ja käydään salilla joka päivä, tai sitten ei tee yhtään mitään. Sanoi siis itse, että hänen ADHD aiheuttaa tuota. 

Mua ärsyttää toisten syömisiä kyttäävät ihmiset. Töissäkin aina joku päivittelee etkösäsyömitäänkauheetamäenjaksais. Ei, en syö, olen syönyt ennen työvuoroa ja seuraavan kerran syön kun pääsen kotiin. 

En seuraile toisten syömisiä enkä jaksa pohtia toisten asioita. 

Minä olen tällainen. En harrasta dieettejä enkä tarkkaile painoani. Joskus ei vaan tee mieli ruokaa ja pitää oikein muistuttaa itseään että syö jotain viimeistään illalla. Joskus sitä menee enemmän. 

Minulla on fyysinen sairaus, joka on pitkiä aikoja (vuosia) oireeton. Silloin voin syödä mitä vain. Mutta oireisina kausina on pakko rajoittaa ruokavaliota, jotta toimintakyky pysyy edes kohtuullisena ja kivut kurissa.

Vierailija kirjoitti:

Mun työkaverilla on ADHD ja on vähän tuollainen. Ollaan joko maailman tiukimmalla dieetillä ja käydään salilla joka päivä, tai sitten ei tee yhtään mitään. Sanoi siis itse, että hänen ADHD aiheuttaa tuota. 

Olen itsekin tällainen syöjä, voi olla pitkiä aikoja että kokkailen itselleni aina terveellistä kotiruokaa ja olen kuntoilumoodissa, sit joku päivä ruoanlaittointo lopahtaa ja saatan elää päivän aamiaisleivillä ja iltajugurtilla tai käydä hakemassa noutoruokaa jos nälkä tulee, kestän nälkää jostain syystä oudon hyvin ja nälän tunne ei haittaa eikä häiritse. Vasta sitten kun alkaa tulla sellaisia heikotuskohtauksia niin pakotan itseni syömään edes jotain vaikkei välttämättä ruokahalua ole. Ja olen siis epäillyt myös adhd ta itselläni tai ehkä pelkkä add.. mutten jaksa hakeutua lääkäriin taistelemaan ja pärjään näinkin elämässäni. 

Muutenkin olen toisinaan hyvin saamaton, vietän helposti päiviä jossain jumitilassa ja vaan katselen tekemättömiä hommia. Sit tulee joku deadline tai muu pakkotilanne ja saan ihan älyttömästi aikaiseksi hetkessä.. Rasittavaahan tämä välillä on, kiva olisi olla tasaisempi ihminen toiminnaltaan.

Ei tuo ole mitään erityisen harvinaista. Monella ihmisellä on taipumus yrittää parantaa ruokavaliotaan ja kokeilla kaikkia juttuja. Erityisesti jos on ylipainoa tai terveysongelmia, joihin ruokavaliosta voisi olla mahdollisesti apua. Mutta käytännössä stressaavan arjen keskellä ei sitten välttämättä olekaan voimavaroja jaksaa suuta elämäntapamuutosta, ja sitten "repsahdetaan" siltä ketogeeniseltä / vegaaniselta / paleolta tms. mikä ruokavalio nyt on ollutkin kokeilussa. Mieliteot vanhoihin ruokiin on usein yltyneet koviksi kokeilun aikana. joten niitä saattaa sitten tulla ahmittua urakalla repsahduksen tapahduttua. 

Eli ei tuo tarvi mitään erityisen patologista syytä, miksi ihminen käyttäytyy noin. Yrittää vaan isompia elämäntapamuutoksia kuin mihin oikeasti voimavarat riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun työkaverilla on ADHD ja on vähän tuollainen. Ollaan joko maailman tiukimmalla dieetillä ja käydään salilla joka päivä, tai sitten ei tee yhtään mitään. Sanoi siis itse, että hänen ADHD aiheuttaa tuota. 

Olen itsekin tällainen syöjä, voi olla pitkiä aikoja että kokkailen itselleni aina terveellistä kotiruokaa ja olen kuntoilumoodissa, sit joku päivä ruoanlaittointo lopahtaa ja saatan elää päivän aamiaisleivillä ja iltajugurtilla tai käydä hakemassa noutoruokaa jos nälkä tulee, kestän nälkää jostain syystä oudon hyvin ja nälän tunne ei haittaa eikä häiritse. Vasta sitten kun alkaa tulla sellaisia heikotuskohtauksia niin pakotan itseni syömään edes jotain vaikkei välttämättä ruokahalua ole. Ja olen siis epäillyt myös adhd ta itselläni tai ehkä pelkkä add.. mutten jaksa hakeutua lääkäriin taistelemaan ja pärjään näinkin elämässäni. 

Ihan sama. Eikä tämä mun mielestä ole edes harvinaista. Varsinkin sinkuista, joiden ei ole pakko säännöllisesti tehdä ruokaa, aika moni on tällainen. Ei siihen edes mitään ADHD:ta tarvita. Itselläni ei ainakaan ole mitään siihen viittaavaa edes, ei siis ylivilkkautta, eikä tarkkaavaisuuden tai keskittymisen ongelmia. Olenpahan ollut vaan aina aika impulsiivinen luonne, ja toisaalta laiska mutta toisaalta perfektionisti, eli yritän aina perfektionismin vallassa kaikkia rankkoja self help ohjelmia joita en sitten jaksakaan ja menee toiseen ääripäähän.

"Ihan sama. Eikä tämä mun mielestä ole edes harvinaista. Varsinkin sinkuista, joiden ei ole pakko säännöllisesti tehdä ruokaa, aika moni on tällainen. Ei siihen edes mitään ADHD:ta tarvita. Itselläni ei ainakaan ole mitään siihen viittaavaa edes, ei siis ylivilkkautta, eikä tarkkaavaisuuden tai keskittymisen ongelmia. Olenpahan ollut vaan aina aika impulsiivinen luonne, ja toisaalta laiska mutta toisaalta perfektionisti, eli yritän aina perfektionismin vallassa kaikkia rankkoja self help ohjelmia joita en sitten jaksakaan ja menee toiseen ääripäähän."

Joo ei välttämättä ole mitään diagnoosia, voi juurikin olla laiskuuden ja perfektionismin vaihtelua ja muuta impulsiivisuutta. Siksi vaan olen epäillyt kun somessa moni tällainen adhd meemi sopii niin hyvin omaan toimintaani, samapa kai sekin on, en miellä tuota sairaudeksi vaan enemmän ominaisuudeksi tai luonteenpiirteeksi. Ja joo sinkkuna elän eli siksi kai tällainen käytös on helposti mahdollistakin, toisaalta myös mietin miten sopisin huolehtimaan lapsesta tai saman katon alle miehen kanssa kun olen tällainen enkä aina osaa (välillä jaksa) ottaa edes muita huomioon. Tai miten saisin pakotettua itseni esim päivittäiseen ruoanlaittoon samaan aikaan jotta lapsi saisi syödäkseen.

En yhtään mitään, ei kiinnosta muiden syömiset. 

Saan osakseni paheksuntaa, kun sukujuhliin ilmoittautuessani välillä kerron tiukasta ruokavaliostani ja toisinaan taas voin syödä mitä vain. Ja kun tämä ei edes ole oma valinta. Kun krooninen sairauteni oireilee, en voi liikkua missään, jos en ole tarkka syömisistäni. Oireettomina kausina taas syön kotonakin kaikkea mitä mieli tekee, joten miksi pyytäisin juhliinkaan erikoisruokia.

Ja koska en sairauskertomustani jaa koko suvulle, minua pidetään omituisena tyyppinä.

Nykyisin loistan poissaololla kaikista juhlista silloin, kun kroppa oireilee.

Että mä vihaan ihmisiä jotka kyttää muiden syömisiä. ADHD lääke aiheuttaa ruokahaluttomuutta suurimmaksi osaksi joten kun pystyn syömään niin syön mitä haluan ja miten paljon haluan. Olipa kumpi vain vaihe menossa niin joku siitä keksii jeesustella. "Ai kauhee miten sä pärjäät kun et syö mitään??" Tai "Herranen aika syötkö sä PIZZAA lounaalla???" Haista v*ttu Pirkko, minä syön mitä haluan tai olen syömättä jos haluan. Vahdi omia syömisiäsi.