no saako lapsi karkkia/jätskiä jos ei ole syönyt ruokaa?

Muutenkin olen tiukka tuollaisissa, jos olen jotain kieltänyt, se pysyy kanssa.

Eli kyllä meillä ainakin toimii.

myönnän, että aina ei vain jaksa toteuttaa kaikkia uhkauksia, mutta pääsääntöisesti pidetään niistä kyllä kiinni

Yritän itse tehdä ruokailusta mahdollisimman neutraalin jutun enkä erottele ruokia / jälkiruokia. Niinpä välillä ns. jälkkäri on jo pöydässä (esim. mansikat tms.) ja lapsi saa itse syödä ruoat haluamassaan järjestyksessä. Kaikkea rohkaisen maistamaan. Herkkuja meillä syödään harvoin (mies tosin tästä lipsuu lastenkin kohdalla) eikä siten asia suurikaan ongelma. Ruokaa syövät sen verran kuin nälkä on mutta ruokailujen väleissä ei korvata syömättä jätettyä ruokaa välipaloilla. Välillä syödään hyvin, useimmiten toinen lapsi syö tuskin mitään ja onkin pieni pirpana ja toinen taas syö joka aterialla jotain. Itseäni pakotettiin lapsena syömään ja istuin tuntikausia pöydässä, pois pääsi, kun oli syönyt. Sain kammon moniin ruokiin aikuisikään saakka enkä halua samaa lapsilleni. Myönnän, että risoo välillä rankasti katsella, kun mitään ei syödä ja välillä palaa pinnakin. Mutta parhaiten sujuu meillä, kun kiinnitän ruokailuun mahdollisimman vähän huomiota ja pidän tilanteet ja asenteeni syömiseen mahdollisimman neutraalina enkä erottele ruokia 'palkintoihin' ja varsinaisiin ruokiin.

Yleensä ei muutoinkaan ole jäätelöä tai jälkkäriä. Ne on sitten jotain extratilaisuuksia varten.

Meillä ruoka on ruokaa, eikä sillä uhkailla tai lahjota.



Lapsi syö mitä syö kunnon ruokaa ja huomattavasti myöhemmin voimme nauttia jälkiruokaa. Ei koskaan niin, että ensin syödään ähkyksi ja siihen päälle vielä jäde.

...ja silloin saa aamupuuron jälkeen karkkia. Muulloin emme syö karkkia kuin erityistilanteissa, kuten juhlapäivinä.



Jätskiä syödään useinkin kesällä välipalana, eli saavat ruokailujen välissä tuutin tms. Ei vaikuta ruokailuihin mitenkään.



Varsinaista jälkiruokaa meillä on harvoin. Herkut eivät kuulu terveelliseen ruokavalioon kuin silloin tällöin. Meilläkin ruoka on ruokaa, eikä sillä uhkailla tai lahjota.



Lapset nyt 13-, 11-, 10- ja 3-vuotiaita, syövät kaikkea ruokaa ja ovat hoikkia.

Ruokaa pitää syödä 2/3 tai ainakin puolet annoksesta. Lapset tietävät säännöt eikä riitaa tule. Aina ei ole nälkä, eikä edes jälkkärin menettäminen houkuta syömään. Pakko ei ole syödä, eikä samaa annosta lyödä nenän eteen myöhemmin. Välipaloja ei liioin harrasteta, eikä ruokailusta tehdä numeroa.

Lauantaina on karkkipäivä ja sunnuntaina pidetään ns. perhe päivällinen, jossa syödään pidemmän kaavan mukaan, jutellaan jne.

Joo, viikolla ei ole niin paljoa aikaa panostaa. =D



Mutta niin. Yleisesti ei kiristetä ruoalla, eikä lähetetä ilman ruokaa huoneeseen häpeämään tms. Kerran on ollut sellainen tilanne että pojalta lähti KAIKKI herkut ja viihde-elektroniikka sekä harrastusvuorot kahdeksi viikoksi. Tämä siksi että hänen opettajansa soitti että hän oli kiusannut ja tapellut koulussa. Kumpikin asioita joita vastaan olen vahvasti. (ja tietokone muuten sitten ei ole tärkeä tiedonhakuväline, samat asiat löytyvät kirjoista, ja koska opettaja tiesi rangaistuksesta, hän antoi läksyt pojalle käteen.)



Mutta yleisesti ottaen, jos uhkaan jollain asialla niin se pitää, esim. kun toiselta pojalta varastettiin pyörä, niin sanoin että toisen kerran jälkeen uutta pyörää ei tule, ellei hän kustanna sitä itse. (poika siis oli jättänyt pyöränsä lukitsematta) Toinen kerta tuli ja nyt hän kerääkin rahaa pyörään.

Mutta jos jotakin yuhkaan, niin se kyllä yleensä (999 tapausta 1000) pidetään.



Joskus tulee vihaisena sanottua älyttömyyksiä, ja niille lapsetkin nauravat jälkikäteen, kun äiti uhkasi jotain niin älytöntä.