Miksi vanhempi ihminen on mieluummin yksin kuin tutustuu uusiin ihmisiin? (jos valittaa yksinäisyydestä)
Tämä ei siis koske vanhempia ihmisiä, jotka ei ole yksinäisiä. Mutta sellainen joka valittaa yksinäisyydestä ja seuraksi kelpaa vain omat lapset?
Kommentit (5)
Vaikea tutustua varmaan. että löytää sopivia ihmisiä.
Ootko huomannut, että lapset ovat avarakatseisimpia? Heille kelpaa melkein kaikkien seura, eivät luokittele ketään ulkonäön perusteella ja tutustuvat ennen kuin päättävät, haluavatko olla kavereita. Vanhemmiten meille tulee, ainakin joillekin, kriittiset silmälasit. Luokittelemme ihmiset ennenkuin toinen on saanut suutaan auki. Ja jos joku uskaltautuu reviirille, annetaan sen oman mielipiteen hänestä tulla selväksi. Vanhus saattaa siis olla ilkeä, ja siksi ei saa uusia kavereita. Lapset käy luona vain velvollisuudentunnosta.
Riittävän vanhat ovat huonokuntoisia ja koppiutuneita asuntoihinsa. Miten siellä keneenkään uuteen tutustuisi? Harrastuksissakin harrastetaan.
Vierailija kirjoitti:
Ootko huomannut, että lapset ovat avarakatseisimpia? Heille kelpaa melkein kaikkien seura, eivät luokittele ketään ulkonäön perusteella ja tutustuvat ennen kuin päättävät, haluavatko olla kavereita. Vanhemmiten meille tulee, ainakin joillekin, kriittiset silmälasit. Luokittelemme ihmiset ennenkuin toinen on saanut suutaan auki. Ja jos joku uskaltautuu reviirille, annetaan sen oman mielipiteen hänestä tulla selväksi. Vanhus saattaa siis olla ilkeä, ja siksi ei saa uusia kavereita. Lapset käy luona vain velvollisuudentunnosta.
Tai vanhuksen ympärillä on vain ilkeitä ihmisiä, kävikö tämä mielessä? Eikä vanhus valita yksinäisyyttä, hänen lapsensa haluavat kuulla asiat noin.
No siksi, että olen masentunut, raskas ja pelokas yksinäinen ihminen. Luuletko, että sellainen kelpaa. Hylätyksi tulemisen tunne on niin kamala. Ja koska olen tullut aina hylätyksi, niin ei sitä enää pysty olemaan ihmisten kanssa.