Oletteko onnistuneet pienentämään annoksia ja herkuttelun määrää? Olisiko vinkkejä kohtuukäyttöön?

Ehkä se ettei kuvittele kaupassa että Kokeilen tuota ja loput kaappiin. Niin ei käy että se säilyy kaapissa kauaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se ettei kuvittele kaupassa että Kokeilen tuota ja loput kaappiin. Niin ei käy että se säilyy kaapissa kauaa. 

Minulla on aika jännä ilmiö. Minä suunnittelen herkkupäivän. Yritän pitää se kohtuullisena mutta tarpeeksi tyydyttävänä. Menen kauppaan ja sitten pääsen valikoimaan. Tahdon lisää, pohdin mitä makunautintoja ja tekstuureja tuotteista voisi saada. Ah. No, sitten otan vähän lisää ja stressi nousee, että mitä jos tuotteet eivät riitäkään mitä otin vaikka ne kaikki ovat vain itselleni. Tunnen suurta himoa päästä ahmimaan. Se on outoa koska en minä edes tykkää oikeasti ahmia, sehän on tosi tylsää ja tekee huonoa.

Minä tahtoisin olla siinä tilanteessa, että syön sen yhden palan kakkua ja sitten katsotaan taas joskus uudelleen. En siis haluaisi että tämä asia enää hallitsee minua. - ap

Syö ennen herkkuja kunnon ateria alle ja sen jälkeen annat itsellesi periaatteellisen luvan syödä niin paljon herkkuja kuin jaksat. Koska maha on jo täynnä, ei herkkuja enää tee mieli / jaksa syödä kovin paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Syö ennen herkkuja kunnon ateria alle ja sen jälkeen annat itsellesi periaatteellisen luvan syödä niin paljon herkkuja kuin jaksat. Koska maha on jo täynnä, ei herkkuja enää tee mieli / jaksa syödä kovin paljon. 

Tämä oli hyvä ohje.

Vierailija kirjoitti:

Syö ennen herkkuja kunnon ateria alle ja sen jälkeen annat itsellesi periaatteellisen luvan syödä niin paljon herkkuja kuin jaksat. Koska maha on jo täynnä, ei herkkuja enää tee mieli / jaksa syödä kovin paljon. 

Hmph, minulle tämä ei valitettavasti toimi. Kuitenkin ehkä onnistuisi jos tekisin niin, että söisin herkkuja vain silloin kun käyn ulkona syömässä. Silloin söisin pääannoksen ja jälkiruoan ja sen jälkeen ei mahtuisi kyllä mitään. Kotona se on eri asia jos herkkuja olisi niin en vain pysty pitämään itseäni ruodussa. Olisi kyllä syytä oppia. - ap

En ymmärrä herkkupäivää. Laihtuaksesi sinun pitää saada aikaiseksi kalorivaje. Mitä järkeä on kituuttaa 6 vuorokautta, jos sen herkkupäivän aikana syö kaloreita vajeen verran ja työ menee hukkaan?

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä herkkupäivää. Laihtuaksesi sinun pitää saada aikaiseksi kalorivaje. Mitä järkeä on kituuttaa 6 vuorokautta, jos sen herkkupäivän aikana syö kaloreita vajeen verran ja työ menee hukkaan?

No ei se kyllä noin suoraviivaisesti mene. Minä syön pari kertaa kuukaudessa herkkuja. Paino nousee pariksi päiväksi ja sitten on sama kuin ennen herkkupäivää. Sitten jatkan terveellistä syömistä ja paino tippuu. Sitten jossain kohtaa parin viikon tai kuukauden päästä herkuttelen. Ei se laihtuminen stoppaa jos silloin tällöin syö epäterveellisesti. Tärkeintä on ettei se jää päälle. Ei se ole vain työtä, haluan ihan elämäntavan jota noudattaa ja tahdon että elämääni sisältyy myös satunnainen herkuttelu. - ap

Hanki suurentavat silmälasit  (muutama euro) ja katso ruokalautastasi niiden läpi, näyttää annos paljon isommalta.

Tärkeää olisi myös syödä ruokapöydän ääressa, soffalla mässyttäessä menee ruokaa suuhun automaattitoiminteella  ylenmäärin vaikka televisiota katsoessa.

Herkut voi vaihtaa terveellisempiin esim santa maria pops linssisipsit tosi hyviä ja vähärasvaisia. Foodinin patukat jne

Ala tehdä itse vähempikaloriset herkut. Netti on pullollaan ohjeita. Teen itse suklaaherkut jääpalamuottiin pieniksi konvehdeiksi. Tänään söin kolme pientä hitaasti nautiskellen. Näissä on pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, hunajaa ja tummaa suklaata. Koko prosessi kun tekee suklaita itselle on jo mielihyvää aiheuttavaa. 

Olen alkanut myös syödä enemmän hedelmiä. Ei edes tee mieli kaupan herkkuja.

En ole. Ostin syyskuun puolivälissä 66-levyä Fazerin sinistä ja siitä lähtien suklaata on mennyt lähes levy joka päivä. Jostain syystä painoa on tullut lisää vain puoli kiloa, vaikka olen syönyt myös ruokaa vakiomäärät päivittäin.

Vierailija kirjoitti:

Syö ennen herkkuja kunnon ateria alle ja sen jälkeen annat itsellesi periaatteellisen luvan syödä niin paljon herkkuja kuin jaksat. Koska maha on jo täynnä, ei herkkuja enää tee mieli / jaksa syödä kovin paljon. 

Ei toimi omalla kohdalla. Yhtä paljon voin silti syödä suklaata ja jäätelöä.

Jos en halua syödä herkkuja niin en voi tuoda niitä kotiin. Jos haluan syödä vähän sokerista niin voin ostaa sen patukan tai yhden pullan, ei enempää. Rajana makealle (karkit, jätskit, pullat jne) toimii 10€/kk, numerot sopii minulle.

Itse en osta sen enempää herkkuja joita oon valmis syömään saman päivän aikana. Jos ihme käy, saattaa jäädä hieman huomiseen. Parhaita on jotkut ihan perus 50g suklaapatukat niissä on just sopivasti syötävää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se ettei kuvittele kaupassa että Kokeilen tuota ja loput kaappiin. Niin ei käy että se säilyy kaapissa kauaa. 

 

Minulla on aika jännä ilmiö. Minä suunnittelen herkkupäivän. Yritän pitää se kohtuullisena mutta tarpeeksi tyydyttävänä. Menen kauppaan ja sitten pääsen valikoimaan. Tahdon lisää, pohdin mitä makunautintoja ja tekstuureja tuotteista voisi saada. Ah. No, sitten otan vähän lisää ja stressi nousee, että mitä jos tuotteet eivät riitäkään mitä otin vaikka ne kaikki ovat vain itselleni. Tunnen suurta himoa päästä ahmimaan. Se on outoa koska en minä edes tykkää oikeasti ahmia, sehän on tosi tylsää ja tekee huonoa.

Minä tahtoisin olla siinä tilanteessa, että syön sen yhden palan kakkua ja sitten katsotaan taas joskus uudelleen. En siis haluaisi että tämä asia enää hallitsee minua. - ap

Eli sulla on tarve hemmotella itseäsi? Pystytkö siirtämään sen johonkin muuhun asiaan, ja siirtämään syömäherkuttelun johonkin terveellisiin asioihin? Syön tässä parhaillaan luomuviinirypäleitä. Hemmottelun tunteen vallassa. Ihanaa, on tärkeää löytää olotila, jossa voin oikeasti nauttia syömisestä samalla kun paino ei ainakaan nouse. Oletko varma, että saat kaiken tarvitsemasi ruokavaliostasi suojaravinteita myöten? 

Mä kyllä ymmärrän ap:ta luullakseni, mutta en ole vielä löytänyt ratkaisua itsekään. Se ilo jonka tuosta saa on jotenkin sidoksissa Itselläni myös juuri siihen prosessiin ja hemmotteluun. Syön kyllä pieniä määriä vaikka suklaata muutenkin jälkiruuaksi. Yhden neuvon näin, jossa se herkku syödään vain pöydän ääressä, ei siis katsota vaikka telkkaria ja puhelinta samalla.