Miehen "ongelma" poikia kohtaa

ex:ni jonka kanssa meillä yhteinen poika (fiksu, raitis, menestyy koulussa, ei aiheuta ongelmia missään eikä kenellekään - ja hyvännäköinen, urheilija, isäänsä pidempi) mollaa poikaa koko ajan siitä miten tämä ei muka osaa tehdä mitään oikein. Kaikki mitä poika tekee on väärin. Poika ei viitsi enää edes käydä siellä. Kotona saa sentään olla oma itsensä ja vaikka asiasta sanotaankin niin myös posit. palautetta saa silloin kun siihen on aihetta. Voi olla että aiheutat vaan ongelmia pojalle sillä että jatkat tuon miehen kanssa.

Mulla ei ole tuollaista ongelmaa kylläkään...Voiko johtua siitä, että poika ei ole hänen oma lapsensa tai onko vanhempi kuin noi tytöt?

JSSAP. Poikiesi ei tartte kärsiä siitä, että ukkosi ei munattomana kyennyt siittämään muita kuin tyttöjä.

Saattaa olla, että kyseessä ei ole sinänsä ole miehesi negatiivinen asenne poikiin, vaan hänen negatiivinen asenteensa ex:si kanssa hankittuun lapseen, joka nyt vain sattuu olemaan poika. Tosin ei tämä tietenkään tilannetta paranna!

että sopimatonta juoksennella alasti. Toki on sopimatonta on,mutta alasti juoksentelua ei tapahdu kuin saunasta huoneeseen mennessä pukemaan.

Välillä mies on oikein mukava poikaa kohtaan,välillä kylmäkiskoinen. Silloin kun tämä kylmäkiskoisuus päällä,en arvaa jättää poikaa miehen kanssa kahden. Pojalla tosin ikää vasta 5 vuotta.

että sopimatonta juoksennella alasti. Toki on sopimatonta on,mutta alasti juoksentelua ei tapahdu kuin saunasta huoneeseen mennessä pukemaan.

Välillä mies on oikein mukava poikaa kohtaan,välillä kylmäkiskoinen. Silloin kun tämä kylmäkiskoisuus päällä,en arvaa jättää poikaa miehen kanssa kahden. Pojalla tosin ikää vasta 5 vuotta.

Meillä mies ja poika on paljon munasillaan tai vain kalsarit jalassa. Vaatteet lentää molemmilta heti nurkkaan kun tullaan sisälle.



Itse en viihdy ihan alasti, mutta alusvaatteet päällä taidan olla enemmän kuin vaatteet päällä. Sama juttu tytöllä.



Toki kun on uusperhe jossa on mun, sun ja yhteiset lapset, voi toisen lapset tuntea olonsa kusalliseksi jos yksi viipottaa alasti. Tällöin voi lapselle opettaa, että ainakin alusvaatteet laitetaan päälle tai pidetään pyyhe päällä.



Pojat leikkiessään mölyää ja riekkuu useimmiten enemmän kuin tytöt ainakin meillä. Itse en aina jaksaisi kuunnella, mutta niin se vain on.



Olisko kannattanut testata sitä yhdessä asumista ennenkuin rupesitte tekemään lisää lapsia? Lapset menee AINA miehen edelle, AINA. Joko saatte asiat puhuttua halki tai sitten eroatte.

Hänellä on poikaani vanhempia tyttöjä sekä nuorempia.

Esimerkkejä mitkä häntä ärsyttää:poika pitää leikeissään liian kovaa meteliä, maiskuttaa syödessään ja suihkun jälkeen juoksee ilkosillaan..

Että näin.



T:ap

surullista.

mioehesi ei voi sietää häntä,koska on exän siittämä.

mä en sitäs moista ukkoa.

poikia kohtaan yleensä vaan vain vaikeuksia sopeutua jonkun toisen lapseen ja lapsen erilaisiin tapoihin. Eivät nuo sinun kertomasi esimerkit edes kuulosta mitenkään suurilta ongelmilta tai nimenomaan poikien ominaisuuksilta.

Juttelin asiasta tutun kanssa, joka on tuntenut miehen yli 10 vuotta (naispuolinen) Hän kertoi että naisella jonka kanssa ukkoni vähän aikaa seurusteli lasten äidistä erottua, oli poika ja tämä nainen oli myös huomannut näitä samoja juttuja.

Ukon mielestä poikani ei leiki normaaleita poikien leikkejä ym. Tää on vaan asia joka vaivaa mua ja paljon.

Luulen että jotkut miehet pitävät poikia "kilpailijoina", jopa omiaan, ja ongelmat kärjistyvät monesti pojan murrosikään. Ja usein kysymyksessä on se, että he näkevät omat peitetyt heikkoutensa pojassa ja inhoavat niitä. Tilannetta on tosi vaikea muuttaa. Olle tarkkana että ei käy niinkuin meillä, isäpuoli sai pojan itsetunnon nollille "vitseillään" ja siitä seurasi kaikenlaista ongelmaa.

Ja tämä on huonoitsetuntoisten miesten ongelma, pitää pullistella pienillekin pojille.

Vaan otan ja lähden.

Muutama ihminen sanonut et anna ajan kulua ja kun oma poika syntynyt niin voi muuttaa ajatusmaailmaa miehellä.

Toisaalta en jaksa siihenkään uskoa enkä halua et mun poika joutuu olemaan se "vähättelyn" saaja.

Vaikee asia :( mies muuten ihana ym. etten haluais sen takia erota. Mut kyllä mun naarasleijonan veri sen verran kuohuu että menee lapset edelle. Mä en ole koskaan verrannut tyttö- ja poikalapsia, niin tällänen tuntuu todellakin musta oudolle. Ja olen vastapainoksi alkanut huomauttelemaan hänen tyttäriensä tekemisistä ja kysynyt mieheltä et tuntuuko kivalta kun sanon näin. Tiedän kyllä että olen lapsellinen tällä tavalla tehdessäni, mut tietääpähän miltä musta tuntuu.

Kylläpäs alko taas suututtamaan. Argh.



T:ap

Vaan otan ja lähden.

Muutama ihminen sanonut et anna ajan kulua ja kun oma poika syntynyt niin voi muuttaa ajatusmaailmaa miehellä.

Toisaalta en jaksa siihenkään uskoa enkä halua et mun poika joutuu olemaan se "vähättelyn" saaja.

Vaikee asia :( mies muuten ihana ym. etten haluais sen takia erota. Mut kyllä mun naarasleijonan veri sen verran kuohuu että menee lapset edelle. Mä en ole koskaan verrannut tyttö- ja poikalapsia, niin tällänen tuntuu todellakin musta oudolle. Ja olen vastapainoksi alkanut huomauttelemaan hänen tyttäriensä tekemisistä ja kysynyt mieheltä et tuntuuko kivalta kun sanon näin. Tiedän kyllä että olen lapsellinen tällä tavalla tehdessäni, mut tietääpähän miltä musta tuntuu.

Kylläpäs alko taas suututtamaan. Argh.

T:ap

Ensiksikin mies ei ole ihana, jos se kohtelee sun lasta huonosti. Piste. Se on ihan ensimmäinen asia jonka pitää toimia. Mä en olis päivääkään sellaisessa parisuhteessa, jossa mun miesystävä / mies inhoaisi mun lasta. Mun exän uusi inhoaa mun tosi hienoa poikaa ja en totisesti hyväksy sitä että ex on sen kanssa. Tämä kuvio on saanut aikaan sen, että lukioikäinen poikani ei juuri käy isänsä luona.

Ota ja eroa. Vaikka vauvan kanssa voi olla vaikeaa, mutta te olette perhe sitten ja lapsesi saavat tasa-arvoisen kohtelun. Nimittäin kun se miehesi saa sen oman pojan, sinun poikasi jää perheessä aivan syrjään ja seuraukset voivat olla hänelle suorastaan tuhoisat.

Toimi. Pelasta lapsesi.

Ei miehesi vihaa poikia vaan ärsyyntyy toisen lapsesta, ei rakasta kuten omaansa. Minun isäpuoleni osoitti käytöksellään tuon saman ja ei puhunut minulle koko 16 v aikana kuin murajdellen ja halveksien.

Ei miehesi vihaa poikia vaan ärsyyntyy toisen lapsesta, ei rakasta kuten omaansa. Minun isäpuoleni osoitti käytöksellään tuon saman ja ei puhunut minulle koko 16 v aikana kuin murajdellen ja halveksien.

Siitä että se on toisen lapsi, vaan numenomaan siitä kun on poika. Seurattuani sivusta kun meillä käy vieraita/me mennään johonkin niin ukko ottaa tytöt huomioon ihan eri tavalla kuin pojat. Ja tämän on kyllä huomannut moni muukin ihminen.

Oon ihan rikki, mietin että yritetäänkö mennä vielä keskustelemaan ammattiauttajan kanssa vai pistänkö jutun poikki..

mutta suuresti epäilen, että ei lähde eikä tunnista itsessään tuota ongelmaa.



Mieti oikeasti haluatko poikasi saavan kohtelua kotonaan mitä nyt saa. Ja nämä oireet miehessä alkoivat vasta kun aloit odottaa yhteistä lasta...?

Muutettiin yhteen kun olin 3.kuulla raskaana. Muuton jälkeen pikkuhiljaa alkanut nämä tulemaan esiin.

En mä halua että poika saa tälläistä kohtelua ja kyllä mä sille suoraan sanonkin, etten siedä et arvostelet mun poikaa. Tietää kyllä että mulla pahamieli tästä.

että aina kun hän aloittaa sinä sanoit hänelle, että anna olla ja hän pistää suun kiinni.

Tämä vois toimia, jos mies oikeasti haluaa parantaa tapansa. Kun useinhan itse ei huomaa heti missä kohti tulee mokattua.