Minä luovutan, jatkakoon ala oman oksansa sahaamista, minun pää ei enää kestä:´(

9v olen työelämäsäs ollut, koko ajan pelkkiä pätkiä, pisin työsuhde oli 1x 2v ajan muta toki sitäkin aina jatkettiin vain muutama kk kerrallaan jotta työntekijällä pysyi "jännitys" ja varpaillaan olo ja henkinen paine oikealla tasolla:/



Nyt sitten jotkut 2kymppiset tytöt joilla se "taianomainen" 4kk opiskelupätkä plakkarissa vievät varsinkin vakituiset työpaikat nenäni alta, mutta eihän mulla olekaan kuin sama koulutus lukuunottamatta tuota pätkää JA 9v käytännön kokemus, monipuolinen vieläpä sellainen.

Minä en varmana periaatteestakaan halua tuota pätkää opiskella, tämä ala on nyt aivan liian kauan pyllistänyt mulle, mun psyyke ei enää jaksa, evvk!!!

Opiskelu toisi sen verran käytännönkin hankaluuksia kun ei ajokorttiakaan ole ja on nuo lapset että en tiedä, lisäksi pitäis löytää työnantaja joka pitäis samalla minut töissä kun opiskelen, mutta eipä ole sitäkään löytynyt.

ei vaikka olen työkkärin luvalla mainostanut hakemuksissani että saisivat sen 550e/kk tukea minut palkatessaan ja hoitaisin samalla tuon pätkän.



En jaksa enää, en vaan jaksa.

Ei ole pienintäkään iloa eikä paloa enää näihin hommiin, eikä oikeastaan mihinkään.

Tai no, kätilöksi olen aina himoinnut mutta opiskella nyt sitten 3-4v, ei onnistu, ei riitä rahkeet.

Rupean vakituiseksi keikkalaiseksi, luuseriksi, roskapaskaolo ihan täysin.

anteeksi nyt tämä vuodatus mutta en viitsi miehelle enää soittaa, tehköön hän työtään rauhassa kun kerta saa töitä tehdä.

Itkin äsken niin että oksensin.

No, nyt pitää rauhoittua ja koota itsensä, 2-ja 4-luokkalainen tulee kohta koulusta kotiin.



:´´(