Katsoin eilen elämäni ekan Vain elämää -jakson. Eipä muuta kuin että se Brotheruksen nuori mies on hieno persoona.
Ihan edelleen tulee hyvälle mielelle hänen vilpittömyydestään, ilosta ja vuorovaikutuksesta. Hienoa että tällaisia ihmisiä on Suomessa. Kuulostan varmaan mummoikäiseltä, 38v olen mutta liikaa on ihmisiä jotka vaikuttaa koko ajan vetävän jotain roolia, olevan cooleja kun ajattelee sen olevan coolia. Johannes vaikutti siltä että hän on hän. Vaikka voisi jo varmaan olla aika sekaisin siitä mitä se edes tarkoittaa, kun on aika paljon mainetta saanut.
Kommentit (7)
Nykyaikana miehiä kasvatetaan ainakin suurissa kaupungeissa ymmärtämään omiaan ja muiden tunteita, saa olla taiteellinen ja oma itsensä, muita huomioidaan.. kauas ollaan tultu Juicesta, Goodmanista ym.
Huomasin saman. Jotenkin hänestä paistaa hyvä perhe ja tausta, ollut turvallista ja saanut olla oma luova itsensä. Tekemisiin on kannustettu ja tuettu. Terve itsetunto.
Vierailija kirjoitti:
Huomasin saman. Jotenkin hänestä paistaa hyvä perhe ja tausta, ollut turvallista ja saanut olla oma luova itsensä. Tekemisiin on kannustettu ja tuettu. Terve itsetunto.
Toivottavasti juurikin näin!
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikana miehiä kasvatetaan ainakin suurissa kaupungeissa ymmärtämään omiaan ja muiden tunteita, saa olla taiteellinen ja oma itsensä, muita huomioidaan.. kauas ollaan tultu Juicesta, Goodmanista ym.
Ehkä kuitenkin poikia..
Ehkä jotain samanhenkistä aistittavissa KAJ:n artisteissa. Tosi vilpittömästi olen iloinen että mies voi menestyä ja olla jotenkin enemmän oma itsensä nykyään, ei tarvitse olla synkeä emoilija tai kova uhoilija, vaan ihan vaan hyvätapainen, mukava ja iloinen ihminen.