Lue keskustelun säännöt.
Aavistus tulevasta kuolemasta
07.10.2025 |
Oletteko kuulleet tälläisestä? Minulla on aina ollut aavistus, että tulen kuolemaan nuorena. Nyt tuntuu siltä että kuolema alkaa olemaan lähellä. Olen käsitellyt kuolemaa ja kuoleman hyväksymistä paljon, järjestänyt juhlat ystäville kiittääkseni heitä ja raivannut kotia. Pystyykö ihminen aavistamaan oman kuoleman? Olen tehnyt elämässä paljon ja elänyt niin täysillä kuin mahdollista.
Todennäköisesti psykiatrisen avun tarve ja joku diagnoosi on todennäköisempi, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn ja ehkä pyytääkseni jotain vertaistukea tähän.
Kommentit (25)
Juu. Moni saattaa kokea noin.
Ja moni tuleekin kuolemaan 3. Maailmansodassa. Joka on siis käynnissä nytkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini on kuollut ihan just vuodesta 2003, kun sai syövän, on siitä parantunut mutta kuulemma kuolee ihan just, on 85 vuotias jo vaikka 63 vuotiaasta on kuolemaa tehnyt. On aivoinfarktin kokenut myös, siitä ei jäänyt mitään, on sydäninfarktin kokenut eikä siitäkään mitään jäänyt
Minulla on ollut sama, vaikkakaan ei koko elämää siis, vaan alkoi yhtäkkiä. Vuoden päästä siitä minulla todettiin syöpä. Uskon että elimistö jotenkin tunsi sen sisäisesti. Kun syöpä hoidettiin, se tunne kuolemisesta katosi.
Toinen ihan tuore juttu on, että aavistin sairaskohtauksen etukäteen oudosti. Ei ollut mitään oireita, vaan se oli kyllä jo ihan yliluonnollinen tieto tulevasta sairaskohtauksesta niin, että tein edellisenä päivänä työt valmiiksi, kun ajattelin, että en muuten ehdi ennen dead linea niille.
Eli kyllä niitä aavistuksia voi olla. Ainakin jos ne ovat itsellä harvinaisia, niin kannattaa pysähtyä, että onko niille joku syy kenties.
Mä oon monta kertaa nähnyt unta että kuolen jossakin luonnonkatastrofissa yleensä tukehtumalla mutta välillä myös hukkumalla.
Vierailija kirjoitti:
Juu. Moni saattaa kokea noin.
Ja moni tuleekin kuolemaan 3. Maailmansodassa. Joka on siis käynnissä nytkin.
Viimeistään silloin kun Venäjä tänne hyökkää varsinkin itä ja pohjois Suomi on vaarassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku voi aistia vanhuuden kuoleman. Ennen aikojaan aistiskelee.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon monta kertaa nähnyt unta että kuolen jossakin luonnonkatastrofissa yleensä tukehtumalla mutta välillä myös hukkumalla.
Sulla on varmaan uniapnea
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiset aavistaa ja toiset eivät. Jos vuosikausia ajattelee pian kuoleva sanoin voi yhtä hyvin elää sata vuotiaaksi. Yleensä vanhat ihmiset aistivat oman kuolemansa ja sitten on näitä jotka esim. Jää lennolta pois sillä tulee onnettomuus.
Aavistus erään läheisen kuolemasta osui oikeaan. Pääsi se silti "yllättämään". Tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tuntui, ja toivoin jo penskana että en elämää näe yli teini-iän, saati tänne asti.
Täytin 38. Nyt taas tuntuu, että tää on viimeinen vuosi.
Me jotkut ollaan vaan vähän sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon monta kertaa nähnyt unta että kuolen jossakin luonnonkatastrofissa yleensä tukehtumalla mutta välillä myös hukkumalla.
Hapenpuutos tai päihteet voivat nukkuessa aiheuttaa ns.painajaisunia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ex mieskin aavisteli tätä sitä asti kun valitettavasti hänet tapasin ollessamme kumpikin 25v. Kuuntelin tuota 50 vuotiaaksi. Nyt ikää ikää 60. Mies on vieläkin hengissä mutta kuulemani perusteella hänellä on skitsofrenia. Oli jo varmaan tuolloin 25 vuotiaana.
Tällaiset ihmiset on todella raskaita. Kerjäävät sääliä ja harjoittavat henkistä väkivaltaa läheisiään kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen alkanut siivoamaan roinia ja papereita joita olen säilyttänyt kun olen ollut yrittäjä.En tunne olevani vielä huonossa kunnossa mutta ajattelen lapsiani jotka ne joutuisi siivomaan.Itse jouduin siivoamaan appivanhempien romut kun menin miniäksi.
Se voi liittyä johonkin traumaan, johonkin puoleesi, joka on palvellut aikansa, mutta kuolee. Mulla oli nuorena samanlainen pelko. Olin varma, että kuolen nuorena. Tietty luku, ikä, pyöri päässä. Jopa pakko-oireisesti laskin tuota numeroa ja olin näkeväni sen kaikessa. Mutta silloin terveydenhoitaja kysyi minulta siitä luvusta. Ja yhtäkkiä tajusin tilanteen naurettavuuden ja ratkesin nauramaan. Se loppui siihen. (Ja vahvistui vielä, kun täytin tuon iän, ja vielä sitä seuraavana vuonna enemmän.) Voiimia ja hali
No näistä on vaikea sanoa. Mulla on ollut monia aavistuksia (muista asioista), osa toteutunut kyllä ja osa ei, ainakaan vielä. Sen tiedän että ainakin yksi toteen käynyt asia EI ollut sattuma. Mutta osa voi olla ihan hutilyöntejäkin. En olisi siis satavarma asiasta että kuolet nuorena
Onko tää nyt sitä muodikasta manifest.. mielisairautta
Minulla on myös ollut tämä tunne jo lapsesta asti. En ole koskaan kertonut siitä kenellekään. Ihan vakavissani mietin, voinko hankkia lapsia, kun kuolen kohta kuitenkin. Olen nyt 40-vuotias ja mietin kesällä, kehtaanko ostaa uuden sohvan vai menisikö vanha vielä loppuelämän. Tiedän, ettei ole kaikki muumit laaksossa.
Voi olla, tai sitten kyseessä on symbolinen kuolema. Itselle tehtiin nuorena sellainen teko, minkä vuoksi menetin elämänhaluni pitkäksi aikaa, vuosiksi, sairastuin (toistaiseksi) pysyvästi, jne. Paranemisprosessin aikana laitoin koko entisen elämän uusiksi, käytännössä aloitin täysin puhtaalta pöydältä.
Terve keho puhdistaa itseään koko ajan, eli kun et koko ajan tuo elämääsi lisää uutta asiaa, on luonnollista puhdistaa sitä vanhasta kuonasta.
Suosittelen ottamaan käyttöön jonkin henkisen aspektin elämään - meditaatio tai rukous. Näin voit käydä tuota dialogia ja selvittää mistä on kyse, ilman että sinun tarvitsee tehdä itsestäsi hullun näköistä näille teollisuuskanoille, -lehmille ja -lampaille mitä yhteiskunta on pullollaan. Aavistuksista, etiäisistä, vertauskuvista ja mistä tahansa koululääketieteen terminologian ulkopuolelta puhuminen on heille punainen vaate, sairaus ja pelon aihe. Vaikka tekeminen itsessään ei olisi pelottavaa tai vaarallista
Jos oot koko elämäsi uskonut kuolevasi nuorena niin eiköhän se sieltä tule tavalla tai toisella.