Onko muiden pitänyt osasta olla jo kuin aikuinen ihan pikkulapsesta?
Itse kummastelen sitä hyvin usein, että mitenkä lapset ei saanut olla lapsia vielä -80 luvullakaan, ainakaan ei meillä. Miksi hankitaan lapsia jos näiden pitää elää täysin vanhempien ehdoilla. Olla siis hiljaa ja omissa oloissa. Mieluummin poissa silmistä. Se jatkuva pelottelu jollain virastolla, jonka nimitystä en muista, niin tuntuu näin jälkikäteen aivan hirveältä henkiseltä väkivallalta. Sinne vietiin siis kurittomat lapset kuulemaan kunniansa ja jatkotoimenpiteisiin.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
ChatGPT aloitus, älkää haksahtako
Häh?!
Joo ja se sama paska jatkuu vielä aikuisenakin. Kun vanhemmat haluavat nähdä niin menee niin päin että minun tehtävä on kuunnella ja kommentoida heidän asioitaan. Jos yritän kertoa jostain minun elämääni liittyvästä asiasta, se sivuutetaan yhdellä lauseella ja palataan omiin kuulumisiin. Minulle ei ole perheessäni ollut tilaa omana itsenäni.
Minkälaisessa perheessä olet oikein elänyt, ap? Ei kuulosta tutulta lainkaan.
Varmaan kasvatusneuvola. Minua uhkailtiin myös sillä että poliisit tulevat hakemaan minua. Alle kouluikäisenä pelkäsin aina kun näin poliisiauton ja ihmettelin kun he ajoivatkin ohitse eivätkä vieneet minua. Olen syntynyt 70-luvulla ja ihan taaperosta asti on pitänyt pitää huoli itsestään. Vielä tuohon poliisilla uhkailuun. Aikuisena olen tajunnut että vanhempani ja sukulaiseni itse taisivat pelätä poliisia. Eikä ihme, väkivaltaisia pedoja oli vanhempani ja sukulaiset suojelivat heitä.
Joku pervopertti täällä maalailee kauhukuvia porvoolaisesta lapsuudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Joku pervopertti täällä maalailee kauhukuvia porvoolaisesta lapsuudestaan.
On sitä tapahtunut muuallakin kuin Porvoossa. Mikä sinua kaivelee jos joku on kokenut surkean lapsuuden ja haluaa kertoa siitä.
Se oli kasvatuslaitos, jolla uhkailtiin.
Kuulostaa tutulta. Piti olla hiljaa ja vastata jos kysytään. Itkeä ei saanu se oli heikkouden merkki. Huudettiin kyllä kotona ainakin vanhemmat teki sitä. Kuljettiin kouluun itse. Lämmitettiin ruokaa välipala itse. Vanhemmat pyöritti maatilaa niitä näki aamul ja illalla vähän. Ei ne arkisin ehtinyt kyttään meitä. Läksyt hoidettiin ite. Ei ne olis niitä osannu edes auttaa. Kesällä piti hommia silti tehdä maatalossa ku koulusta lomaa. Ehkä siitä tullu tämä pärjääminen ku piti olla aikuisempi jo jollain tavalla vaik oli lapsi. Ei saanu olla avuton mitä lapset nykyään on. Oppinu siten pärjäämään myös aikuisena. On sellainen kyky ottaa selvää ja oma-aloitteellisuus sekä vastuuntunto mitä monelta muulta puuttuu viä aikuisena. Osalta viä viisikymppisenä ovat täysiä pellejä ihmissuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan kasvatusneuvola. Minua uhkailtiin myös sillä että poliisit tulevat hakemaan minua. Alle kouluikäisenä pelkäsin aina kun näin poliisiauton ja ihmettelin kun he ajoivatkin ohitse eivätkä vieneet minua. Olen syntynyt 70-luvulla ja ihan taaperosta asti on pitänyt pitää huoli itsestään. Vielä tuohon poliisilla uhkailuun. Aikuisena olen tajunnut että vanhempani ja sukulaiseni itse taisivat pelätä poliisia. Eikä ihme, väkivaltaisia pedoja oli vanhempani ja sukulaiset suojelivat heitä.
Juu kasvatusneuvola oli. Se mainittiin heti jos tuli jotain pientäkin ongelmaa. Olin mielestäni vielä hyvinkin kiltti lapsi ja tosiaan kurissa ja nuhteessa kasvatettu. Olen 70-luvulla syntynyt myös. Jostain syystä he eivät ole hyväksyneet ammattiani koskaan. Olen turvallisuusalalla. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että hekin pelkäävät juurikin poliisia ja vartijoita.
Ap.
Piti olla hyvin aikuismainen joissain tilanteissa. Kuri oli tiukempi kuin aikuisille. Mutta toisaalta, saatiin olla paljon keskenään (lapset), eikä kukaan rajoittanut silloin mitään. Meno oli villiä ja jäi myös paljon hienoja muistoja.