Miksi te koirankasvattajat vähättelette koiranostajia
Oletusarvoisesti? Ette edes kysy monenko kymmenen vuoden kokemus ostajalla on, vaan oletus on, että ostaja ei tiedä mitään tai tietää asioita kasvattajan mielestä väärin. Miksi tällainen suhtautuminen? Eikö voisi ensin kysyä, ennen kuin tuomitsee?
Kommentit (33)
20 vuoden kokemuksella koirankasvatuksesta olen oppinut yhden asian. Ja se on se, että ihmiset valehtelee. Nykyään myyn pentuja vain niille, jotka tunnen ennestään ja tiedän millaisia he oikeasti ovat.
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden kokemuksella koirankasvatuksesta olen oppinut yhden asian. Ja se on se, että ihmiset valehtelee. Nykyään myyn pentuja vain niille, jotka tunnen ennestään ja tiedän millaisia he oikeasti ovat.
Terapiassa terapeutti kertoo sinulle, että ei ole normaalia ajatella, että kaikki ihmiset ovat valehtelijoita ja kaikki mitä kuulet on valhetta. Niinkö haluat, että muut suhtautuvat sinuun? Eivät tutustu sinuun, vaan pitävät sinua automaattisena valehtelijana?
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden kokemuksella koirankasvatuksesta olen oppinut yhden asian. Ja se on se, että ihmiset valehtelee. Nykyään myyn pentuja vain niille, jotka tunnen ennestään ja tiedän millaisia he oikeasti ovat.
Mitä ne valehtelee ja miksi?
Nykyään voi myös tarkistella asioita halutessaan. Koirilla on yleensä paperit ja netistä näkyy koetulokset. Tosin olisi perin outoa jos kasvattaja alkaisi noita kyselemään.
Nykyään koira on ihmiselle, myös kasvattajalle tärkeä perheenjäsen. Ymmärrettävää, että haluaa tietää millaisiin oloihin pennut joutuu. Itselleni tulee epäilevä olo jos kasvattaja ei kysy mitään, vaan alkaa heti rahoja laskemaan.
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden kokemuksella koirankasvatuksesta olen oppinut yhden asian. Ja se on se, että ihmiset valehtelee. Nykyään myyn pentuja vain niille, jotka tunnen ennestään ja tiedän millaisia he oikeasti ovat.
Entä jos he valehtelevat?
En tunnista ongelmaa. Yleensä rotuun tutustujien ja mahdollisten pennun ostajien kanssa keskustellaan kaikesta mahdollisesta koiriin ja rotuun liittyvästä, ja siinä yleensä tulee keskustelun lomassa luonnostaan esille esim. tuo aikaisempi kokemus koirista. On epäilyttävää jos ostajaehdokas ei halua kertoa itse mitään itsestään vaan kaiken joutuu kysymään, ja saa mahdollisesti ympäripyöreitä vastauksia. Koirat ovat kasvattajalle käytännössä perheenjäseniä, vaikka niistä tietoisesti joutuukin luopumaan, ja vastuullinen kasvattaja haluaa löytää koirilleen hyvät kodit. Monia koiria kasvattaneena kasvattaja myös tuntee koiransa ja rotunsakin todennäköisesti paremmin kuin uusi tuttavuus, vaikka hänelläkin olisi "kymmenien vuosien kokemus". Yksilöt rodun sisällä ovat myös erilaisia, siksi aikaisempi kokemuksesi ei välttämättä vastaa sitä millaisia kyseisen kasvattajan koirat ovat vaikkapa luonteeltaan.
JOS minä myisin kissan tai koiranpentuja, totta hitossa olisin "huolissani" tai utelias ostajasta. Kaikille mämmikämmenille ei tosiaan sovi mikään lemmikki...
Vierailija kirjoitti:
En tunnista ongelmaa. Yleensä rotuun tutustujien ja mahdollisten pennun ostajien kanssa keskustellaan kaikesta mahdollisesta koiriin ja rotuun liittyvästä, ja siinä yleensä tulee keskustelun lomassa luonnostaan esille esim. tuo aikaisempi kokemus koirista. On epäilyttävää jos ostajaehdokas ei halua kertoa itse mitään itsestään vaan kaiken joutuu kysymään, ja saa mahdollisesti ympäripyöreitä vastauksia. Koirat ovat kasvattajalle käytännössä perheenjäseniä, vaikka niistä tietoisesti joutuukin luopumaan, ja vastuullinen kasvattaja haluaa löytää koirilleen hyvät kodit. Monia koiria kasvattaneena kasvattaja myös tuntee koiransa ja rotunsakin todennäköisesti paremmin kuin uusi tuttavuus, vaikka hänelläkin olisi "kymmenien vuosien kokemus". Yksilöt rodun sisällä ovat myös erilaisia, siksi aikaisempi kokemuksesi ei välttämättä vastaa sitä millaisia kyseisen kasvattajan koirat ovat vaikkapa luonteeltaan.
Minkään rodun kasvattaja ei voi taata sitä, millainen tuleva pentuyksilö on luonteeltaan. Pennuista voi tulla myös rodulleen epätyypillisiä. Pentueessa on yleensä muutenkin hajontaa, eivätkä ne ole toistensa kopioita. Miksi tulkitset aloituksen niin, että ostaja ei kertoisi kysymättä mitään? Ei hän välttämättä osaa ensimmäiseksi kertoa juuri sitä mitä kasvattaja ensiksi haluaisi kuulla. Missä tutustumishalu kasvattajan puolelta? Sillä tavallahan sitä tutustuu, kun juttelee enemmän ja molemmat kyselee toisiltaan sitä mikä kiinnostaa. Lisäksi kasvattaja itse ei välttämättä tiedä. Olen hienotunteinen, enkä anna sen näkyä, että kasvattaja ei nyt tiennyt vaikkapa x harrastuksesta mitään ja itse olen harrastanut sitä 20 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään koira on ihmiselle, myös kasvattajalle tärkeä perheenjäsen. Ymmärrettävää, että haluaa tietää millaisiin oloihin pennut joutuu. Itselleni tulee epäilevä olo jos kasvattaja ei kysy mitään, vaan alkaa heti rahoja laskemaan.
Aloittajan tapauksessa kasvattaja on kysymättä päättänyt, että ostaja ei tiedä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunnista ongelmaa. Yleensä rotuun tutustujien ja mahdollisten pennun ostajien kanssa keskustellaan kaikesta mahdollisesta koiriin ja rotuun liittyvästä, ja siinä yleensä tulee keskustelun lomassa luonnostaan esille esim. tuo aikaisempi kokemus koirista. On epäilyttävää jos ostajaehdokas ei halua kertoa itse mitään itsestään vaan kaiken joutuu kysymään, ja saa mahdollisesti ympäripyöreitä vastauksia. Koirat ovat kasvattajalle käytännössä perheenjäseniä, vaikka niistä tietoisesti joutuukin luopumaan, ja vastuullinen kasvattaja haluaa löytää koirilleen hyvät kodit. Monia koiria kasvattaneena kasvattaja myös tuntee koiransa ja rotunsakin todennäköisesti paremmin kuin uusi tuttavuus, vaikka hänelläkin olisi "kymmenien vuosien kokemus". Yksilöt rodun sisällä ovat myös erilaisia, siksi aikaisempi kokemuksesi ei välttämättä vastaa sitä millaisia kyseisen kasvattajan koirat ovat vaikkapa luontee
Se kasvattaja saa kymmenittäin yhteydenottoja, missä ihmiset kertovat avoimesti kokemuksesta ja harrastustaustastaan. Miksi hänen pitäisi alkaa kaivelemaan tietoja joltain randomilta?
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden kokemuksella koirankasvatuksesta olen oppinut yhden asian. Ja se on se, että ihmiset valehtelee. Nykyään myyn pentuja vain niille, jotka tunnen ennestään ja tiedän millaisia he oikeasti ovat.
Jotkut sanovat että metsästys on raakaa ja julmaa.
Mun mielestä raaempaa ja julmempaa on tehtailla koiranpentuja myyntiin.
T. Veko, vapaaehtoisesti koiraton
Vierailija kirjoitti:
Nykyään koira on ihmiselle, myös kasvattajalle tärkeä perheenjäsen. Ymmärrettävää, että haluaa tietää millaisiin oloihin pennut joutuu. Itselleni tulee epäilevä olo jos kasvattaja ei kysy mitään, vaan alkaa heti rahoja laskemaan.
Eli perheenjäsenen myyminen on ihan fine? Sairasta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden kokemuksella koirankasvatuksesta olen oppinut yhden asian. Ja se on se, että ihmiset valehtelee. Nykyään myyn pentuja vain niille, jotka tunnen ennestään ja tiedän millaisia he oikeasti ovat.
Mitä ne valehtelee ja miksi?
Kaikkea on tullut kuultua vuosien varrella. Luvataan ummet ja lammet, että juujuu käydään näyttelyissä ja terveystarkeissa ja sitten koirasta ei enää ikinä kuulu eikä näy mitään. Nämä vielä haluavat sen parhaan ja erikoisvärisen pennun. Mulle on ihan se ja sama viedäänkö koiria näyttelyyn vai ei, mutta sen voi rehellisesti sanoa ettei aio viedä koiraa näyttelyyn eikä terveysasiat kiinnosta. Siinä vaan sitten käy niin, ettei saa sitä parasta tai erikoisinta pentua, vaan voi joutua tyytymään johonkin pikkuvikaiseen.
Jonkin verran on myös sellaista, että jos pentuun tulee jokin vika, jota siinä ei ollut myyntihetkellä, niin siitä syytetään kasvattajaa haukkuen kasvattajaa selän takana. Eikä varmasti soiteta kasvattajalle ja keskustella asiasta.
Onneksi mun ei tarvitse kasvattaa enää yhtään pentuetta. Teen sen kuitenkin todennäköisesti jossain vaiheessa, koska minulla on kaksi siihen soveltuvaa narttua käytettävissäni, mikäli tulee kyselyjä yhteistyökykyisiksi ja rehellisiksi ennestään todetuilta yhteistyökumppaneilta. Muussa tapauksessa urani kasvattajana on ns taputeltu loppuun.
Vierailija kirjoitti:
JOS minä myisin kissan tai koiranpentuja, totta hitossa olisin "huolissani" tai utelias ostajasta. Kaikille mämmikämmenille ei tosiaan sovi mikään lemmikki...
Miksi ostajan oletusarvoinen vähättely kuuluisi asiaan? Jos menet ostamaan autoa ajokortti taskussa, mutta myyjä aloittaa olettamalla, että sinulla ei ole ajokorttia, et osaa ajaa autoa ja kehottaaa sinua ensin menemään autokouluun. Ei kysy lainkaan mikä on aiempi ajokokemuksesi ja mitä autoja sinulla on ennen ollut. Lisäksi olettaa, että tämä auto ei varmasti ole sinulle sopiva, vaikka olet itse tutkinut ja vertaillut autojen ominaisuuksia ja ehkä edellinen autosi on ollut juuri samanlainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden kokemuksella koirankasvatuksesta olen oppinut yhden asian. Ja se on se, että ihmiset valehtelee. Nykyään myyn pentuja vain niille, jotka tunnen ennestään ja tiedän millaisia he oikeasti ovat.
Jotkut sanovat että metsästys on raakaa ja julmaa.
Mun mielestä raaempaa ja julmempaa on tehtailla koiranpentuja myyntiin.
T. Veko, vapaaehtoisesti koiraton
Me kasvattajat pääsääntöisesti kasvatamme koiria itsellemme. Pentuja kuitenkin syntyy niin monta, että muitakin koteja täytyy etsiä. Ainakaan itselläni ei ole mitään muuta motivaatiota kasvattaa kuin se, että haluan itselleni pennun yhdistelmästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JOS minä myisin kissan tai koiranpentuja, totta hitossa olisin "huolissani" tai utelias ostajasta. Kaikille mämmikämmenille ei tosiaan sovi mikään lemmikki...
Miksi ostajan oletusarvoinen vähättely kuuluisi asiaan? Jos menet ostamaan autoa ajokortti taskussa, mutta myyjä aloittaa olettamalla, että sinulla ei ole ajokorttia, et osaa ajaa autoa ja kehottaaa sinua ensin menemään autokouluun. Ei kysy lainkaan mikä on aiempi ajokokemuksesi ja mitä autoja sinulla on ennen ollut. Lisäksi olettaa, että tämä auto ei varmasti ole sinulle sopiva, vaikka olet itse tutkinut ja vertaillut autojen ominaisuuksia ja ehkä edellinen autosi on ollut juuri samanlainen.
Auto ei ole tunteva olento, ei haittaa vaikka seisoisi kesät talvet ulkona pesemättä ja saisi ruttuja kylkiinsä harva se päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JOS minä myisin kissan tai koiranpentuja, totta hitossa olisin "huolissani" tai utelias ostajasta. Kaikille mämmikämmenille ei tosiaan sovi mikään lemmikki...
Miksi ostajan oletusarvoinen vähättely kuuluisi asiaan? Jos menet ostamaan autoa ajokortti taskussa, mutta myyjä aloittaa olettamalla, että sinulla ei ole ajokorttia, et osaa ajaa autoa ja kehottaaa sinua ensin menemään autokouluun. Ei kysy lainkaan mikä on aiempi ajokokemuksesi ja mitä autoja sinulla on ennen ollut. Lisäksi olettaa, että tämä auto ei varmasti ole sinulle sopiva, vaikka olet itse tutkinut ja vertaillut autojen ominaisuuksia ja ehkä edellinen autosi on ollut juuri samanlainen.
Auto ei ole tunteva olento, ei haittaa vaikka seisoisi kesät talvet ulkona pesemättä ja saisi ruttuja kylkiinsä harva se päivä.
Ei vaan millään voi kysyä, että onko voimassa olevaa ajokorttia ja kuinka monta vuotta on kertynyt ajokokemusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden kokemuksella koirankasvatuksesta olen oppinut yhden asian. Ja se on se, että ihmiset valehtelee. Nykyään myyn pentuja vain niille, jotka tunnen ennestään ja tiedän millaisia he oikeasti ovat.
Jotkut sanovat että metsästys on raakaa ja julmaa.
Mun mielestä raaempaa ja julmempaa on tehtailla koiranpentuja myyntiin.
T. Veko, vapaaehtoisesti koiraton
Me kasvattajat pääsääntöisesti kasvatamme koiria itsellemme. Pentuja kuitenkin syntyy niin monta, että muitakin koteja täytyy etsiä. Ainakaan itselläni ei ole mitään muuta motivaatiota kasvattaa kuin se, että haluan itselleni pennun yhdistelmästä.
Eli jos haluat lapsen, mutta tuleekin kaksoset niin on ihan ok myydä toinen lapsi pois kun ei ole motivaatiota kuin yhteen?
Helkutti että te koiraihmiset olette enemmän kuin sairaita!!
Kun Suomi täyttyy koirista, niin sekaan mahtuu kasvava määrä väärin perustein koiranomistajiksi ryhtyneitä.
Ikävä juttu, eikä kaikki kasvattajatkaan ole niitä parhaita mahdollisia.
Mutta keskustelemalla ja tiedustelemalla oppii ehkä jotain ajoissa.