Ahdistus ja pelko suhteessa- Kohtalotovereita?
Olen alkanut kokemaan kotona olemisen pelottavana ja ahdistavana. Mies huutaa kokoajan, haukkuu. Tänään haukkui muun muassa pässiksi.Hän syyttää minua kaikesta, mitä tapahtuu. Olen aina syyllinen kaikkeen. Pelkään kun hän huutaa ja toisinaan hän katsoo minua sellaisella ilmeellä, että ihan oikeasti pelottaa. Kerran hän katsoi minua niin pelottavasti, että poistuin sohvalta ulko- ovelle. Tämän jälkeen hän nauroi ivallisesti, että mikä minulle oikein tuli. On asioita, joiden takia olen tässä suhteessa, aion kuitenkin erota kun tulee tilaisuus.
Sain kesällä ensimmäisen paniikkikohtauksen elämäntilanteen takia, menin ulos ja pystyin siellä rauhoittamaan itseni. Tätä ennen kärsin jatkuvista vatsakivuista ja krampeista. Stressi on aiheuttanut vaikka mitä oireita.
Tätä on jatkunut useamman vuoden enkä tiedä miten kauan pystyn tässä suhteessa enää olemaan. Koen tilanteen sietämättömäksi.
Olen käynyt työterveyden kautta terapiassa tämän tilanteen takia ja sen myötä ymmärtänyt enemmän ja enemmän, että kenenkään ei tarvitse hyväksyä tällaisista.
Onko tarinani kenellekään tuttu? Vertaistukea?
Kommentit (15)
Asunto hakuun ja menoksi. Ei pitäisi olla mahdotonta, kun töissä käyt.
En halua erota koska mies mahdollistaa ulkomaan matkat ja hienon kodin.
.ap
On tuttu. En anna vertaistukea sen enempää, vaan neuvon että eroa. Parisuhteen pitää olla elämää tukeva eikä elämänilon vievä. Lähde ja pelasta itsesi. Kurjemmaksi elämäsi ei millään mittarilla voi muuttua.
Ei tule. Pahasti mielenterveysongelmaiset naiset eivät hyvää miestä saa jotenka kannattaa opetella nauttimaan omasta seurastaan ilman parisuhdetta.
Trolli taas. Jospa haistaisit kukkasen jonka lehmä eilen söi..
On kokemusta. Mikään ei muuttunut vaikka kuinka pyysin. Lopulta sain voimaa erota ja mies oli ihan ihmeissään. Eron järjestely oli hirveää, mutta kannatti ehdottomasti. Nyt on hyvä olla.
Lähde pois mahd. pian. Ei tuommoisesta mitään tule.
Miksi ukko raivoaa jatkuvasti? Kauanko olette olleet yhdessä?
Mulle tuli myös paniikkikohtaus exän loputtoman huutamisen ja aggressiivisen käytöksen vuoksi. Siitä exä oikein innostui, että oli lisäsyy haukkua kun on hullu ja hermoheikko nainen. Ivasi kavereilleenkin että olen sekopää. (Oikeasti olen hyvin jalat maassa oleva, kiltti, rauhallinen ja pitkäpinnainen.) Pointtini on, että ei tuollainen muutu, ei se välitä mitä se sulle aiheuttaa.
Mitkä ovat asiat joiden takia olet ollut vuosia tuollaisessa helvetissä? Tiedäthän että lasten takia ei tarvitse jäädä? Itseä kannusti eroamaan nimenomaan se ettei lapset joudu näkemään sitä sairasta mallia. Tiukkaa se teki, mutta ei kaduta yhtään.
Tuo uhkaava katse ei ole kaukana seuraavasta askeleesta, seuraavaksi alkaa tavaroiden paiskominen tai muu pelottava riehuminen. Omalla kohdalla ne oli nyrkin heiluttelu ja "lyönnit" kasvojen ohi. Puoli vuotta siitä kävikin kurkkuun kiinni. Syyt raivostumiselle saattoi olla vääränlainen ilme tai se että en ollut yhtä pirteällä tuulella kuin hän.
Eroa nyt, ei se tuosta parane...