Lue keskustelun säännöt.
Kuuluuko hyvään ystävyyteen kiitollisuuden velka?
25.09.2025 |
Eli otsikko kertoo kaiken: jos on erittäin hyvä ystävyys kyseessä, riittääkö pelkkä kiitos kun on tarpeellista. Entä jos toinen vaatii että olisi halunnut isompaa kiitosta? Mielestäni kiitollisuuden velka ei kuulu hyvään ystävyyteen.
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin, aina on kiitetty puolin ja toisin mutta nyt olisi pitänyt kiittää vielä enemmän. Ei se kuulu mun mielestä hyvään ystävyyteen että pitää kiitellä valtavasti. Jos on rakastettu ja teot puhuneet puolestaan
No tällä hetkellä kyllä valitettavasti vaikuttaa siltä että mun hyöty on käynyt minimiin 😔 mies kun tuli kuvioihin niin nyt multa odotetaan suurta kiitollisuutta hänen avusta. Vaikka olen vuosikaudet auttanut ja tukenut pyytämättä pätkääkään kiitollisuutta. Koska edelleen, mun mielestä kiitollisuuden velka ei kuulu hyvään ystävyyteen.
Ei. Hyvään ystävyyteen kuuluu vastavuoroisuus.
Esimerkki ihan arjesta - olen kuskannut nyt pari kertaa ystävääni asemalle ja hän heittää mieheni kentokentälle parin viikon kuluttua.
Tai tyttäreni kasteli kasvimaatamme loman aikana ja minä huolehdin lapsenlapsen harrastuksiin tai otan yökylään kun molemmat vanhemmat ovat iltatöissä. Tosin ottaisin hänet joka tapauksessa!
Jos balanssi keikkuu aina toisen suuntaan ei ole kyse ystävyydestä vaan hyötymisestä.
Balanssi on aina ollut kunnossa.En halua lähteä avaamaan (koska edelleen ystävyyteen ei kuulu kiitollisuuden velka) mutta vaakakuppi on huomattavasti suurempi siltä osin, että olen aina auttanut ja ollut tukena, jopa äärimmäisen vakavissa tilanteissa. Voin sanoa että kaikilla ei näissä tilanteissa olisi ollut sietokykyä. Siksi oonkin järkyttynyt että yhtäkkiä pitäisi osoittaa enemmän kiitollisuutta jossain täysin triviaalissa asiassa. Mutta tämä oli turhaa, ette te tiedä taustaa, enkä sitä lähde avaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuulu, mutta kaikki palvelukset pitää maksaa takaisin palveluksilla. Ei siis niin, että yksi auttaa toista ja toinen vain kiittelee, vaan ihan samalla tavalla hänen sitten pitää auttaa sitä ensimmäistä auttajaa kun apua tarvitaan. Kiittely on täysin turhaa.
Ja ei, kaikkia palveluksia ei tarvi maksaa palveluksilla. Sekään ei kuulu hyvään ystävyyteen. Ehdoitta auttaminen kuuluu hyvään ystävyyteen.
Ei ystävyys ole sen paremnin kuin parisuhde nollasumma peliä mutta tasapaino täytyisi jollain tavoin yrittää pitää tavoiteltavana. - Joilkekin kun tuntuu kelpaavan "ystäväksi" vain silloin kun voin antaa ja mahdollistaa heille jotain. Jos en muuta niin olla se, jonka päälle voi yrittää oksentaa silloinnkun itsellä pahaolla tai kertoa kuinka ihana tai kamala kumpoani on. Olen tietysti onnekas kun itselleni ei ole koskaan ollut mahdollisuutta elää parisuhteessa Ja varmaan saisin elää loppuikäni yksin, jollen olisi niin lojaali.