Ihminen, joka jää mieleen vuosienkin jälkeen
En ole varma, miten tätä nimittäisi. Tapasin lähes 20 vuotta sitten ihmisen, jonka kanssa kaikki tuntui helpolta ja levolliselta. Olimme molemmat suhteissa tahoillamme, eikä mitään sopimatonta koskaan tapahtunut ja olen varma, että tunne oli molemminpuolinen. En ole nähnyt tai kuullut tästä ihmisestä yli 15 vuoteen, mutta ajattelen häntä edelleenkin usein. Ajattelen häntä lämmöllä, lähinnä toivon, että hän on terve ja onnellinen. En edes tiedä, onko hän elossa. Hän rohkaisi minua ja uskaltauduin tekemään isoja, kipeitä päätöksiä, jotka kuitenkin kannattivat.
Olenko jotenkin menneessä kiinni, vai onko muillakin kokemusta tällaisesta?
Kommentit (5)
Olisi jännä tietää, mistä harvoin vastaan tuleva voimakas kemia johtuu. Minulla on tullut vastaan kaksi kertaa elämässä, enkä usko tätä enää kokevani.
Ei noin, mutta minä meinasin aikoinaan kävellä onneni ohi. Olin muuttamassa ulkomailta takaisin Suomeen ja vietin viimeistä iltaani baarissa. Tapasin yhden tuttuni, joka ilmaisi kiinnostuksensa muuhunkin kuin sähköpostiosoitteiden vaihtamiseen.
Houkuttelin hänet käymään Suomessa seuraavalla lomalla ja sen aikana houkuttein hänet muuttamaan luokseni. Parin kuukauden päästä asuimme yhdessä ja päädyimme naimisiin. Nyt tuosta on jo neljännesvuosisata ja hyvin menee edelleen.
Miten elämä ja sen käänteet ovatkin aina pienestä kiinni.
Olet voimakkaasti kiinni menneessä! Olisitko halunnut välillenne jotain? Enää ei kannata, koska se hajottaisi molemmat ja molempien puolisot
Vierailija kirjoitti:
Olet voimakkaasti kiinni menneessä! Olisitko halunnut välillenne jotain? Enää ei kannata, koska se hajottaisi molemmat ja molempien puolisot
Olisin silloin halunnut, mutta oli jo silloin ihan selvää, ettei se ole mahdollista. Tämä ihminen ei olisi jättänyt puolisoaan kenenkään toisen takia, tai sitten hän olisi ollut ihan erilainen kuin minä häntä pidin. Oma parisuhteeni oli kriisissä ihan muusta syystä. Erosinkin myöhemmin. Nykyään minulla on eri puoliso ja olen onnellinen. Kiinnostaisi vain tietää, onko tällä ihmisellä kaikki hyvin, enkä edes välttämättä haluaisi tavata. Joku kumma nostalgian tunne vain tulee välillä.
Vähän samankaltainen kokemus vajaa kymmenen vuotta sitten, mutta virtuaalisesti. Tiedän mistä puhut.