Kipujen kanssa eläminen
Miten te, joilla kipuja sairauden tai jonku muun takia, niin miten jaksatte/tsemppaatte itseänne? Minua ainakin masentaa nämä kivut, vaikka ei pahimmasta päästä olekkaan. Rajoittaa kuitenkin elämää.
Kommentit (16)
On artroosia runsaasti. Koskee sinne ja tänne. Kädet eivät mene koukkuun. Selässä 2 välilevyn pullistumaa. Selkä on liian heikko lanka. Kun tarve vaatii ja kipu tuottaa oikein ärtyneisyyttä niin ei muuta kuin diklofenakkia tai mitä tahansa kipu- ja tulehduslääkettä.
Ei auta mikään muu. Muuten makaan ja tulen ihan veteläksi jos en ahkerasti tee puutarhatöitä.
Pitää liikkua niin ei tule kulumia. Jos makaa vaan niin nivelten toimintakyky romahtaa. Lisäksi pitää huolehtia itsestään. Ei autokaan pysy kunnossa jos sitä ei käytä ja huolla säännöllisesti.
Vierailija kirjoitti:
On artroosia runsaasti. Koskee sinne ja tänne. Kädet eivät mene koukkuun. Selässä 2 välilevyn pullistumaa. Selkä on liian heikko lanka. Kun tarve vaatii ja kipu tuottaa oikein ärtyneisyyttä niin ei muuta kuin diklofenakkia tai mitä tahansa kipu- ja tulehduslääkettä.
Ei auta mikään muu. Muuten makaan ja tulen ihan veteläksi jos en ahkerasti tee puutarhatöitä.
Ei ole sinullakaan helppoa, rankalta kuulostaa.
Ihan päivän kerrallaan. Olen hyväksynyt kivut, niitä nyt vaan on. Maksa ei jaksa lääkkeitä, joten kuuntelen melko pitkään ilman.
No eipä tätä hermokipua oikein kestäkään. Olen luovuttanut. Kun tulee tarpeeksi huono päivä, niin olen antanut itselleni luvan lähteä. Joillekin vain annetaan enemmän kuin jaksavat kantaa. Mulla on vaikeahoitoinen mäsä.
Liike on lääke, sanotaan. Olen kokeillut tiibetiläistä joogaa, missä pidetään kehoa kevyiltä näyttävissä asennoissa paikoillaan monta minuuttia kerrallaan, ne ovat lopulta tosi rajuja lihastreenejä. Hiki ei nouse mutta olo on aina jutun jälkeen kuin vuorta työntäneellä. Sitä päivittäin, huh
Vierailija kirjoitti:
No eipä tätä hermokipua oikein kestäkään. Olen luovuttanut. Kun tulee tarpeeksi huono päivä, niin olen antanut itselleni luvan lähteä. Joillekin vain annetaan enemmän kuin jaksavat kantaa. Mulla on vaikeahoitoinen mäsä.
Niinpä, ei ihminen jaksa määräänsä enempää. Voimia sinulle kuitenkin toivotan.
Vierailija kirjoitti:
On artroosia runsaasti. Koskee sinne ja tänne. Kädet eivät mene koukkuun. Selässä 2 välilevyn pullistumaa. Selkä on liian heikko lanka. Kun tarve vaatii ja kipu tuottaa oikein ärtyneisyyttä niin ei muuta kuin diklofenakkia tai mitä tahansa kipu- ja tulehduslääkettä.
Ei auta mikään muu. Muuten makaan ja tulen ihan veteläksi jos en ahkerasti tee puutarhatöitä.
Hakeudu heti lääkäriin ja pyydä saada oikeanlaista hoitoa sekä fysioterapiaa. Kyllä helpottaa vielä.
Stressin vähentäminen, eli pois uutiset, tämä palsta ja kaikki muukin negatiiviben, tilalle jotain mikä tuo hyvän olon tunnetta eli just vaikka siivoaminen tai joku muu pikku puuha. Krooninen kipu oli se sitten mikä tahansa pahenee aina jos stressaantuu tai suuttuu koska oma mieli on täydessä yhteydessä myös kehoon ja sitä kautta niihin kipupaikkoihin. Voikaa hyvin
Vierailija kirjoitti:
No eipä tätä hermokipua oikein kestäkään. Olen luovuttanut. Kun tulee tarpeeksi huono päivä, niin olen antanut itselleni luvan lähteä. Joillekin vain annetaan enemmän kuin jaksavat kantaa. Mulla on vaikeahoitoinen mäsä.
Voisinpa jotenkin auttaa. Tiedän mitä on vaikea krooninen hermokipu, ja kun oli vuosia pahimmillaan, niin väkisinkin siinä tuli kuolema monta kertaa mieleen. Muutakin sairautta on. Se oli sellaista epätoivoa ettei kukaan sellainen voi tajuta joka ei ole itse kokenut. Mulla oli lopulta tuuria ja kivut on lievittyneet, sille tasolle etten enää mieti kuolemaa. Tuntuu ihan järkyttävän pahalta ettei voi tehdä vuoksesi mitään. Tosi usein tulee mietittyä kroonisesta kivusta kärsiviä. Niitä jotka joutuu elämään siinä helvetissä missä itse olin vuosia, mä tiedän mitä se on.
Päivittäisten kipujen kanssa on sinnitelty kohta viisi vuotta. Todennäköisesti kivut jatkuvat elämän loppuun saakka ja pahempaa on vain luvassa jatkossa. Ei se muu auta kuin yrittää vain toimeen tulla
jotain tekemistä mikä vie ajatukset toisaalle.