Mulla oli 3 vuotta kestävä nuoruus

Lukioaika vielä uskovassa perheessä. Sitten pääsin yliopistoon. Maailma avautui 2017. Elämä oli ihanaa, vauhdikastakin, mutta stoppi tuli kesällä 2019, olin raskaana. Aborttia ei tietenkään tehdä. Lapsi syntyi-korona-aikaan. Nyt reipas viisi-vuotias, tarhassa päivät, minä opiskelen. Mies.. No, se oli läsnä kesän, mutta isääni peläten jänisti ja muutti muualle. 

Mutta kaikki on ok, minä valmistuin 2023, nyt pyöritän omaa yritystä, taloudellisesti suht hyvin menee. Vanhemmat ovat mukana elämässäni, vaikken kirkossa juuri käy, no, suviksessa kävin kesällä.

Häh? Toisessa ketjussa valitit, että olisi pitänyt elää nuoruus toisin...Erikoista.

Hyvä tietää, että on jokin "oikea tapa" elää "nuoruus". Nuori olit siinä missä muutkin. 

Mun nuoruus kesti vähän pidempään vaikka kävin koulua ja opiskelin ja olin töissä. Ihan tarpeeksi oli sitä aikaa, eikä ole ikävä.