Miksi ihmiset heti on puolustus kannalla jos joku sanoo muuttavansa vaikka Norjaan

Heti kauhea narina, että kauhean kallista ja "ei se elämä ole sen parempaa". Kateellisten panettelua, sanon minä. Aluksikin kuka määrittää sen, että elämä ei olisi parempaa. Jos vaihtoehto on vaikka jäädä Suomeen työttömäksi, tai elämään huonolla palkalla joka juuri riittää elämiseen. 

Suomessa on paha inflaatio, ostovoima sakkaa pahasti ja kaikki kamalan kallista, jotkut asiat / tuotteet jopa kalliimpia kuin Suomessa. Oslossa varmasti kallista kuten Helsingissäkin. Norjassa on muutakin kuin Oslo. Kuten Suomessakin on muitakin kuin Helsinki. 

Pinttynyttä mantraa hoetaan, kun joskus ennen Norja oli kallis maa. On vieläkin, mutta niin on Suomikin. Norjassa sentään paremmat palkat, kuin Suomessa. Nyt varsinkin työnantajien markkinoiden aikana Suomessa palkkoja poljetaan törkeästi. 

Onhan Norjassa myös paremmat maisemat ja ylipäätänsä kun vertaa meidän kateellisen ja negatiiviseen ilmapiiriin jossa lietsotaan vain vihaa. Ei oteta aikuisina vastuuta omasta elämästä vaan vika aina muissa. Valitetaan vain ja tyydytään happamana omaan keskinkertaiseen elämään ja jos joku edes sanoo haaveilevansa muutosta ulkomaille, niin työnnetään nokka toisten asioihin. 

Ei ole pitkä aika, kun täälläkin oli aloitus jostain Maria nimisestä naisesta joka oli Iltalehden mukaan muuttanut ulkomaille ja tuplannut tulonsa. Muutaman kommentin jaksoin lukea, kun oli niin negatiivinen sävy "kalliimpaa kuin Suomessa, ei kannata muuttaa". Tuollainen puolustaminen kertoo vain omaa tyytymättömyyttä omaan elämään ja harmistusta, kun oma elämä ei tyydytä ja pelätään lähteä sitä muuttamaan.