Miten saada alkavasti muistisairas vanhus ottamaan vastaan ulkopuolista palvelua?

Mikä on se suurin ongelma, raha vai että ei halua vieraita kotiinsa? Oletko puhunut että et yksinkertaisesti jaksa etkä pysty hoitamaan yksin kaikkea?

Meillä äidille asia oli tehtävä ilmoitusluontoisesti. Nyt on tyytyväinen kun siivous hoituu. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä on se suurin ongelma, raha vai että ei halua vieraita kotiinsa? Oletko puhunut että et yksinkertaisesti jaksa etkä pysty hoitamaan yksin kaikkea?

Rahasta ei ole kiinni, äiti on vain toivottoman pihi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on se suurin ongelma, raha vai että ei halua vieraita kotiinsa? Oletko puhunut että et yksinkertaisesti jaksa etkä pysty hoitamaan yksin kaikkea?

Rahasta ei ole kiinni, äiti on vain toivottoman pihi

Hoitaako itse raha-asioitaan enää? Sano että sinä maksat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on se suurin ongelma, raha vai että ei halua vieraita kotiinsa? Oletko puhunut että et yksinkertaisesti jaksa etkä pysty hoitamaan yksin kaikkea?

Rahasta ei ole kiinni, äiti on vain toivottoman pihi

Hoitaako itse raha-asioitaan enää? Sano että sinä maksat. 

Hoidetaan pankkiasiat yhdessä. Ei uskalla mennä enää itsekseen nettipankkiin. Haluaa tarkistaa kaikki menot ja tulevat laskut on niistä tarkka. Eläkkeestä jää joka kk puolet säästöön, silti pelkää että rahat loppuu.

ap

Mitä tapahtuu, jos sanot, että näitä ja näitä asioita et enää hoida vaan joko hänelle kelpaa ulkopuolinen apu tai sitten ne asiat jää kokonaan hoitamatta? Ei siinä ole mitään outoa, että vanhus haluaa tavata mahdollisimman usein omaa lastaan ja jos sen lapsen saa käymään useammmin, kun kieltäytyy ulkopuolisesta avusta, niin silloin vanhuksen näkökulmasta tietenkin hänen kannattaa kieltäytyä ulkopuolisesta avusta. Jos taas sitä vaihtoehtoa ei ole, että sinä kävisit siellä auttamassa kaikissa asioissa, niin vanhuksen mieli saattaa muuttua. Varaudu kuitenkin siihen, että aluksi vanhus saattaa suuttua sulle. Mun isäni ei varmaan vieläkään tilaisi ostoksiaan kotiinkuljetuksella eikä siellä vieläkään kävisi ulkopuolinen siivooja, jos mä hoitaisin nuo hommat. Mutta kun en hoitanut, niin isän oli pakko hyväksyä ulkopuolinen apu. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Mitä tapahtuu, jos sanot, että näitä ja näitä asioita et enää hoida vaan joko hänelle kelpaa ulkopuolinen apu tai sitten ne asiat jää kokonaan hoitamatta? Ei siinä ole mitään outoa, että vanhus haluaa tavata mahdollisimman usein omaa lastaan ja jos sen lapsen saa käymään useammmin, kun kieltäytyy ulkopuolisesta avusta, niin silloin vanhuksen näkökulmasta tietenkin hänen kannattaa kieltäytyä ulkopuolisesta avusta. Jos taas sitä vaihtoehtoa ei ole, että sinä kävisit siellä auttamassa kaikissa asioissa, niin vanhuksen mieli saattaa muuttua. Varaudu kuitenkin siihen, että aluksi vanhus saattaa suuttua sulle. Mun isäni ei varmaan vieläkään tilaisi ostoksiaan kotiinkuljetuksella eikä siellä vieläkään kävisi ulkopuolinen siivooja, jos mä hoitaisin nuo hommat. Mutta kun en hoitanut, niin isän oli pakko hyväksyä ulkopuolinen apu. 

Ne tiskit ja siivoukset sitten vain odottaisi minua seuraavaan kertaan. Jos en kävisi kaupassa, niin sitten olisi vain syömättä. No oma valinta tietysti.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on se suurin ongelma, raha vai että ei halua vieraita kotiinsa? Oletko puhunut että et yksinkertaisesti jaksa etkä pysty hoitamaan yksin kaikkea?

Rahasta ei ole kiinni, äiti on vain toivottoman pihi

Et kuitenkaan voi käyttää edes alkavasti muistisairaan rahoja asioihin, joita hän ei halua.

"Ne tiskit ja siivoukset sitten vain odottaisi minua seuraavaan kertaan. Jos en kävisi kaupassa, niin sitten olisi vain syömättä. No oma valinta tietysti.

ap"

Siis olisiko tuo hänen vastauksensa vai se, mitä tapahtuisi? Sanoisiko hän hoitavansa nuo asiat itse, mutta todellisuudessa ei hoitaisi? Ja totta, on hänen oma valintansa. Muistisairastakaan ei voi pakottaa ottamaan apua vastaan, mutta se ei tarkoita, että sun pitäisi sitten auttaa. On selvää, että hän voi kieltäytyä tarvitsemastaan avusta, mutta hän ei voi päättää, kuka häntä auttaa. Jos kieltäytyy avusta, kieltäytyy sitten myös sun avustasi. Joskus joutuu olemaan tiukkana tai muuten saa juosta vanhuksen luona jatkuvasti. Pankkiasiat on sellainen, jossa on järkevämpää omaisen auttaa, mutta siivoamisen yms voi tehdä joku muukin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on se suurin ongelma, raha vai että ei halua vieraita kotiinsa? Oletko puhunut että et yksinkertaisesti jaksa etkä pysty hoitamaan yksin kaikkea?

Rahasta ei ole kiinni, äiti on vain toivottoman pihi

Et kuitenkaan voi käyttää edes alkavasti muistisairaan rahoja asioihin, joita hän ei halua.

En niin. Kysymys olikin, miten saisin hänet haluamaan

Tunnustan, että olen narrannut vanhempaani muutamankin kerran. Äitini on sellainen jääräpää ja epäluuloisuudessaan suorastaan vainoharhainen, että muuta en ole keksinyt. Muistitesti tehtiin niin, että hän oli menossa erityisesti valikoidulle vanhusryhmälle tarkoitettuun spesiaaliin kokeeseen. Siivousapu on kyllä otettu vastaan ihan iloisesti. 

Itse huijaan. On sovittu suihkuttamisesta, siivouksesta ym. Silloin hän sanoo "ai niin tosiaan". Teen niin säästääkseni meitä riidoilta ja toisaalta äidille tulee tunne, että on päättämässä asioistaan. Moraalin olen näissä tapauksissa heittänyt romukoppaan. Mitä arvoa on raivorehellisyydellä, kun tilanne on mikä on? 

Vierailija kirjoitti:

Itse huijaan. On sovittu suihkuttamisesta, siivouksesta ym. Silloin hän sanoo "ai niin tosiaan". Teen niin säästääkseni meitä riidoilta ja toisaalta äidille tulee tunne, että on päättämässä asioistaan. Moraalin olen näissä tapauksissa heittänyt romukoppaan. Mitä arvoa on raivorehellisyydellä, kun tilanne on mikä on? 

Entäs kun vänkää, että ei olla sovittu mitään? Tai että kerran toimii, mutta ei enää seuraavalla kerralla. Tää on niin raskasta..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse huijaan. On sovittu suihkuttamisesta, siivouksesta ym. Silloin hän sanoo "ai niin tosiaan". Teen niin säästääkseni meitä riidoilta ja toisaalta äidille tulee tunne, että on päättämässä asioistaan. Moraalin olen näissä tapauksissa heittänyt romukoppaan. Mitä arvoa on raivorehellisyydellä, kun tilanne on mikä on? 

Entäs kun vänkää, että ei olla sovittu mitään? Tai että kerran toimii, mutta ei enää seuraavalla kerralla. Tää on niin raskasta..

Vastaanvänkäämisvaihe on kyllä pahin. Vaikka joku jekku toimisikin yhden kerran, ei välttämättä toimikaan enää toista kertaa. Kun aikoinaan isä lopulta suostui siihenm, että ulkopuoliset kävi siellä siivoamassa, muistisairas äitini taas ei sitä hyväksynyt. Joten mä jouduin aina hakemaan äidin meille siksi aikaa, kun siivoojat kävi. Tietenkään työnteostani ei tullut äidin meillä ollessa yhtikäs mitään ja ajattelin, että ei tämä näinkään voi loputtomiin jatkua. Sitten keksin. Mun äitini on aina tykännyt ajatuksesta, että olisi joku hienostorouva. Ehdotin isälle, että kun siivoojat seuraavan kerran tulee, isä ostaa leivoksia ja kattaa hienoimmat kahvikupit pöytään. Ekalla kerralla istuttiin siellä fiinisti leivoskahvilla, kun siivoojat tuli. Olin kertonut juonesta näille ihmisille etukäteen ja kun saapuivat, sanoin äidille, että herrasväellähän käy AINA palkolliset siivoamassa. Nämä kaksi naista tulivat vielä tervehtimään äitiä, niiasivat ja sanoivat "Hyvää päivää rouva". Meni äitiin täydestä  kuin väärä raha ja seuraavilla kerroilla isä pärjäsi "hienostorouvansa" kanssa ihan kahdestaan :D