Miten pääsit nykyiseen työpaikkaasi?

Kaveriverkoston avulla kaksi viimeisintä.

Lähettämällä hakemuksen ja työhaastatteluilla. En tuntenut ketään talosta entuudestaan.

Lähetin hakemuksen, kävin läpi haastattelukierrokset ja testit ja tulin valituksi.

Vierailija kirjoitti:

Lähetin hakemuksen, kävin läpi haastattelukierrokset ja testit ja tulin valituksi.

Minä samoin. 

17 vuotta kotiäityyttä takana ja menin työkkäristä kyselemään, että kuinkas sinne työelämään pääsee. Sain yhden ilmoituksen laitoin sinne sähköpostia ja viikon päästä mulla oli työpaikka. Parissa vuodessa etenin esimieheksi, että niitä hommia nyt kuutisen vuotta.

Kävelin toimistolle ja kerroin tarvitsevani työtä.  

Vierailija kirjoitti:

Lähettämällä hakemuksen ja työhaastatteluilla. En tuntenut ketään talosta entuudestaan.

Minulla sama. Tai no Hyvinvointialueella olin ollut töissä aiemminkin mutta ihan eri tehtävässä. Kaksi edellistä paikkaa olen saanut ihan kaavan mukaan eli hakenus lähetetty ja haastattelussa käyty ja sitten on tarjottu töitä. Sitä aiemmat olen saanut opintojen aikaisten harjoitteluiden kautta eli jäänyt taloon töihin opintojakson päätyttyä palkallisena. En oikeastaan muista että olisin koskaan saanut työtä suhteilla tai tutun kautta.

Suoraan sanottuna....

Kaikki taisi alkaa siitä kun isäni tunsi erään pomoni noin 25v sitten. Tai no jo paljon kauemmin hän sen oli tuntenut ja tehnyt hommia hänen kanssaan, mutta oli helppo hakee kesäduuniin mestaan jossa oli pomona ns. tuttu mies. 

Nykyiset työtehtävät on kaukana alkuperäisistä, ja välissä on käyty vähän siellä ja täällä. Mutta täällä mä oon taas. Silloinen pomoni ei tosin oo ollut hommissa enää 20 vuoteen meillä. Mutta olihan siitä hyötyä kun asiaa miettii. 

Ja vaikka linkkari on kuinka uus tinderi, ja kaikki on itsensä kuninkaita, niin edelleen vastaavat kuviot taitaa monet urapolut pohjustaa. 

Lähetin hakemuksen ja kävin haastattelukierroksen. Oli reilu parisataa muuta hakijaa, mikä on kai nykymittapuulla vähän.

Istuin kotona työttömänä olutta litkien. Eräänä päivänä ovikello soi ja minua pyydettiin esimieheksi nykyiseen työhöni.

Suhteilla, talossa oleva kaveri vinkkasi, että kohta on yksi täältä lähdössä ja tilalle tarvitaan uusi. Antoi pomon numeron ja siitä se sitten lähti 28 vuotta sitten ja edelleen samassa talossa, tosin eri hommissa, mutta kuitenkin.

Nykyiseen työpaikkaani pääsin sillä, että projekti siirtyi ulkomaille ja ne sieltä kyselivät, olisiko halukkaita lähtijöitä.

Siihen edelliseen paikkaan Suomessa pääsin katsomalla netissä ilmoituksen ja menemällä pariin-kolmeen haastatteluun ja sitten ilmoittivat, että minut on valittu. Hakijoita oli ollut kuulemma 40.

Monen vuoden yhtäjaksoisen työttömyyden jälkeen työkkäri tarjosi minulle palkkatuettua työtä omalta alaltani. Palkkatukijakson jälkeen sain ensin vuoden jatkosopimuksen, sen päälle 3 vuoden jatkon,  kunnes minut vakinaistettiin ja samassa työssä olen ollut nyt 7 vuotta. Kirves oli jo lentänyt kaivoon aikaa sitten ennen työn saantia, joten olen kyllä loputtoman kiitollinen työstä, joka on mahdollistanut minulle oman kodin ja mahdollistanut nousun ruokajonoista ylempään keskiluokkaan.

Perustin yrityksen vuonna 2009. Nyt vakituisia työntekijöitä 60 . En ole kertaakaan ollut työhaastattelussa.

m42

headhuntattiin tänne, 20 vuotta sitten annettujen näyttöjen perusteella, niin osaamisen kuin asenteen saralla.

Olin ammattikoulussa työharjoittelussa tässä kyseisessä firmassa. Siintä jäin suoraan kesätöihin ja nyt edelleen samassa firmassa töissä 20vuoden jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Olin ammattikoulussa työharjoittelussa tässä kyseisessä firmassa. Siintä jäin suoraan kesätöihin ja nyt edelleen samassa firmassa töissä 20vuoden jälkeen

Sama. Hain harjoitteluun, harjoittelun jälkeen tulin uudestaan kesäsijaiseksi, siitä tarjottiin osa-aikaista pestiä ja kun valmistuin, sain vakipaikan. En ole koskaan haikaillut muualle, olen tyytyväinen siihen missä olen 20 vuoden jälkeenkin. Toivottavasti töitä riittää eläkkeelle asti.

Vierailija kirjoitti:

Istuin kotona työttömänä olutta litkien. Eräänä päivänä ovikello soi ja minua pyydettiin esimieheksi nykyiseen työhöni.

Mä olen saanut mun ekan työpaikan vastaavasti. Valmistuin merkonomiksi ja lähdettiin isommalla porukalla Tampereelle ravinolamessuille. Elettiin ysärilamaa. Siellä reissulla tutustuin yhteen Tiinaan ja hän sano, että hänellä olisi duunipaikka tuutko.. No, eikai me nyt hutikassa mitään sovita. Ei sovittukaan, mutta seuraavalla viikolla aloitin hänen raflassaan muutamilla vuoroilla. Opettelin pubihommat ja siivosin. Viitisen vuotta kaikkiaan olin. Vaihdoin kaupunkia miehen perässä ja muutin Helsinkiin. Siellä oli toimistoemäntänä useita vuosia.

Esimies hommiin pääsin 2019, kun ensin piti olla kotiäitinä 17 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Lähettämällä hakemuksen ja työhaastatteluilla. En tuntenut ketään talosta entuudestaan.

Samoin, 28 vuotta sitten.

Nuolin esihenkilön kiimaista rusinareikää antaumuksella