Taukoamaton puheripuli lapsella
Meillä on 8v lapsi, jonka on oltava aina äänessä hereillä ollessaan myös silloinkin, kun mitään oikeaa sanomisen aihetta ei olisi. Tämä tuottanut haasteita, sillä hän ei pysty lopettamaan puhumista edes tilanteissa, joissa se on todella tarpeellista esimerkiksi koulussa oppitunneilla. Tahtoisin kuulla kokemuksianne jos on ollut vastaavanlaisia. Mistä haitte ratkaisua ja auttoiko se. Entä vähenikö puhe lapsen kasvaessa isommaksi..
Kommentit (23)
Tästä lapsesta on tulossa uusi Sofia Virta. Meitä on monenlaisia ihmisiä, niin se vaan on.
Mun kehitysvammainen poika puhuu taukoamatta. Jos käsken olla hiljaa, hän jatkaa kuiskien.. kunnes taas unohtaa ja pulputus jatkuu
Kasvata se lapsi, se on sun hommasi. Opetat olemaan välillä hiljaa ja ottamaan muut huomioon. Ihan voit sanoa ettei jatkuvasta kälätyksestä tykkää kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hlvettiä nyt..jatkuvasti turhasta höpisevät lapset ovat ärsyttäviä. Sinun tehtäväsi on opettaa hänelle, ettei kokoajan tarvitse puhua. Tee työsi! Lapselle voi sanoa myös ei.
Mikä vtun kokoaja?!?!????
Opeta kuuntelemista ja vastavuoroisuutta. Oikeasti. Tuollaisesta lapsesta kasvaa raskas aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hlvettiä nyt..jatkuvasti turhasta höpisevät lapset ovat ärsyttäviä. Sinun tehtäväsi on opettaa hänelle, ettei kokoajan tarvitse puhua. Tee työsi! Lapselle voi sanoa myös ei.
Jos sinulla toimivia kasvatusvinkkejä tähän, otan niitä ilomielin vastaan. Tähän asti mitkään päivittäin tehdyt huomautukset, pyynnöt ja ärhähdykset eivät ole tuottaneet minkäänlaista tulosta. Ehkä muutamaksi sekunniksi hiljenee - sitten se alkaa taas.
Onko kavereita? Miten he jaksavat tuollaista? Jossain vaiheessa eivät ehkä jaksa ja lapsesi kärsii.
meillä samanlainen lapsi puhunut kokoajan siitä asti kun oppi puhumaan , ei hetkeäkään hiljaa. adhd osasyy ilmeiseti höpöttämiseen
Satuja avuksi tuohon ikään. Sinä luet eikä lapsi saa keskeyttää. Nenä muutenkin kiinni kirjaan niin saa syttöjä älylleen ja sielulleen.
Onko lapsella jotain muuta ongelmaa? Ei kuulosta ihan normaalilta tuon ikäisenä. Eli voisi alkaa selvittelemään, mistä on kyse ja apua ehkä löytyisi sitä kautta.
Komppaan kirjallisuudelle. Opeta lukemaan jänniä tarinoita ja nimenomaan kannusta hiljaisiin hetkiin.
Autismin kirjolla, ADHD tai jotain muuta neurologista? Pyytäisin kyllä tutkimuksia, jossei pysty koulussakaan olla höpöttämättä.
Kannattaisi joskus kuunnella lastaan. Oletko muuten vieraannuttaja?
Jep! Kun kirja on luettu, keskustelkaa siitä. Moni lapsi jää pinnalliseksi hölöttäjäksi ja viihteen kuluttajaksi, kun vaan koko ajan korostetaan sosiaalisia taitoja. Myös puhelias voi olla sosiaalisesti kömpelö! Tässä on kyse sisäisen äänen kasvattamisesta, siitä että lapsi saa sen aikuiselta. Sen olisi oltava kannustava, realistinen ja leikkisä. Lapsi ei tarvitse jatkuvaa dialogia tai palvelua. Hän tarvitsee leikkiä, kertomista ja luotettavaa aikuista.
Tarinat oikeasti toimivat. Tuon ikäiselle voi hyvin lukea ja paljonkin. Samalla vaadit että hän lukee myös itse jotain. Kirjasto on muutenkin hyvä paikka oppia hiljaisuutta ja perustapoja. Näytä itse mallia kuinka ollaan jonkin asian äärellä hyvillä mielin mutta häiritsemättä muita. Tarkkaile onko sinulla käsissäsi kenties luontainen taipumus näyttelemiseen tai puhetyöhön ja ohjaa sellaiseen. Toki murrosikä muuttaa lapsen vielä.
Eikö sillä ole omaa huonetta? Saattaa tarvita apua siinä, että oppii rauhoittumaan. Tuo stressaa sitä itseäänkin. Aseta joku aika minkä aikaa pitää malttaa lukea hiljaa. Katso että se aika ja tila myös on hiljainen. Kaikki on silloin hiljaa ja näyttää esimerkkiä.
Osaako kirjoittaa? Pyydä kirjoittamaan alkuun kahden sivun pituinen tarina. Tai päiväkirjaa.
Onko sisaruksia? Ovatko he samanlaisia? Puhuvatko toistensa päälle?
Minä olin alakoulussa kova puhumaan, mikä johtui pitkälti siitä, että kotona piti olla hiljaa. Luin paljon ja kirjallisuus oli se juttu ja samoin kirjoittaminen, jotka alkoivat toimia. Keskustellaanko kotona minkä verran eli tyhjyyttäänkö täyttää puheella? En siis mikään adhd ja olin myös paras oppilas koulussa ja melko turhaantunutkin.
Vaikuttaa siltä, että ongelma ei ole pelkästään puhumisessa vaan toisten huomioon ottamisessa ja sosiaalisissa taidoissa ja tilannetajussa. Tähän voisi harkita myös toimintaterapiaa tai jotain vuorovaikutus-ryhmätoimintaa.
Mitä hlvettiä nyt..jatkuvasti turhasta höpisevät lapset ovat ärsyttäviä. Sinun tehtäväsi on opettaa hänelle, ettei kokoajan tarvitse puhua. Tee työsi! Lapselle voi sanoa myös ei.