Onko väärin kohdistaa hoivavietti lemmikkiin vauvansijaan?
Olen tahattomasti lapseton ja menetin miehenikin hetken aikaa sitten osittain edellämainitusta syystä. Onko väärin, että haluaisin koiranpennun, johon voisin kohdistaa hoivaviettini ihmisvauvan sijaan? Saisin jonkun, jota helliä ja kasvattaa. Yhtäkkiä minulla onkin kovan vauvakuumeen sijaan kova koirakuume.
Kommentit (12)
Ei minusta, koska en keksi, ketä kohtaan se olisi väärin. Kukaan ei kärsi, vaikka teet noin, päinvastoin! Hyvä vaan jos tuo helpottaa oloasi.
koira ei sitä kestä.
Ota mieluummin kissa tai kani tai joku muu kuin koira.
Koira tarvitsee paljon kuria ja koulutusta. Ei se ole vain joku jota helliä.
Koira myös elää n. 10 vuotta. Vauvakuume tuskin kestää sinullakaan tuota aikaa ja jos koira on sinulle vain vauvan korvike niin olet pulassa koiran kanssa.
Koiralle ja ihmisen kasvatuksella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, ovat asioina kuin yö ja päivä.
Sitä paitsi koiranpentu ei ole ikuisesti pentu, joten varmaan kyllästyisit siihen isompana.
Jos joku on pakko olla, hanki kissa. Siihen et saa niin pahoja käytöshäiriöitä aikaan vaikka paapoisit sitä kuin vauvaa. (Koirat kasvavat kieroon jos pidät niitä ihmislapsen korvikkeena..)
kyllä minä sen sisäistän ja haluaisin myös ihmislapsestani joskus aikuisen. Samoin en paapoisi ihmisvauvaanikaan (toivottavasti) piloille, joten miksi tekisin niin koiravauvalle?
Ap
Koira tuo sisältöä ja tekemistä niin arkeen kuin vapaa-aikaankin. Saatat löytää uusia harrastuksia ja ystäviä koiran kautta.
T: toinen tahattomasti lapseton & koirallinen
vain hemmottelua ja leikkiä varten, niin tulet kyllä saamaan käytösongelmaisen koiran.
Koira etenkin pentu tarvitsee julmetun tiukat rajat ja kurin, jotta siitä saa sen ihmisen parhaan ystävän.
Ja jos et kouluta koiraasi niin siitä ei ole muuta kuin ongelmia sinulle eikä koirasikaan ole onnellinen.
Ota mieluummin joku muu lemmikki.
Oletko valmis lenkkeilemään, harrastamaan koiran kanssa ja kouluttamaan sitä?
Oletko miettinyt rotua ja sitä kuinka paljon aikaa sinulla on koiralle?
Oletko kiinnostunut koirista, vai haluatko vaan jonkun silitettävän olennon viereesi jota voit rakastaa?
Vaikka rakastaisit koiraasi paljon mutta sinulla ei ole sille tarpeeksi aikaa, et osaa kouluttaa sitä jne. niin saat ongelmakoiran.
parhaaseen ystävään. Ota pieni tai keskikokoinen koira, niin saatat päästä helpommalla.
Lemmikkieläimissä pitää vain muistaa se, että omistaja huolehtii niistä koko niiden elinkaaren. Loppuvaiheessa on yleensä sairastelua, joka tulee paitsi kalliiksi myös henkisesti raskaaksi. Omat lemmikkini (koira ja kissa) sairastelivat liki koko elämänsä ajan milloin mitäkin, joten nyt kun aika on niistä jättänyt, en enää harkitse ottavani lemmikkejä. Mutta hoivatarpeeni sain tyydytettyä, enkä edes harkitse lasta.
muutamia koirankoulutusoppaita, esim. Tuire Kaimion. Mieti, että kykenetkö kouluttamaan koirasi, jos kykenet, niin ei siinä sitten mitään.
Omaa kokemusta on. Meillä oli koira kymmenen vuotta ja minullehan se koira oli enemmän kaveri kuin koira, josta seurasi jos jonkilaista koiramaista kurittomuutta, varsinkin kun rotu ei ollut mitä helpoin. Eli kuten muutkin vastaajat ovat sanoneet, koira on hyvä juttu, kunhan pitää sillä rajat.
Nyt minulla on kaksi tyttöä, hyvin vilkasta sellaista, eivät lainkaan sylissä viihtyvää tyyppiä, joten pohdinkin, että kun tytöt kasvaa, niin otan koiran, jota saan paijata ja hoivata rajattomasti :) Tai sitten ehkä en ota... :D
Sitä paitsi koiranpentu ei ole ikuisesti pentu, joten varmaan kyllästyisit siihen isompana.
Niin ja vauvakaan ei ole ikuisesti vauva, ja jotkut vanhemmat selvästi ovat kyllästyneet isompiin, teini-ikäisiin lapsiinsa.
Sitä paitsi koiranpentu ei ole ikuisesti pentu, joten varmaan kyllästyisit siihen isompana.
Jos joku on pakko olla, hanki kissa. Siihen et saa niin pahoja käytöshäiriöitä aikaan vaikka paapoisit sitä kuin vauvaa. (Koirat kasvavat kieroon jos pidät niitä ihmislapsen korvikkeena..)