Lue keskustelun säännöt.
Olen aina pitänyt itseäni yksineläjänä. Nyt olen naimisissa, on mies ja lapsi.
27.07.2025 |
Tunnen olevani loukussa. Mukavalta tämä loukku on joskus tuntunut mutta kaipaan vapautta. Sitä että saa tulla ja mennä milloin haluttaa eikä selitellä kenellekään mitään. Lapsena ja nuorena pojat ja miehet tuntuivat vain esteiltä elämäni tiellä. En ollut kiinnostunut heistä mutten kyllä tytöistäkään. Usein haaveilen asuvani Suomen ulkopuolella yksin ilman muita velvoitteita kuin työni. Harmittaa että mitä jos olenkin tehnyt suuren virheen hankkiessani perheen. Kiitollinen tästä olen toki mutten tiedä onko tämä sittenkään minua.
Kommentit (17)
Niin no pakotettiinko sut naimisiin ja saamaan lapsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehestä pääset aina eroon eroamalla tai pienempi talo / asunto, jos on nyt iso. Lapsesta voi huolehtia, mutta lapsen kanssakin voi matkustaa ja elää. Pian lapsi on iso ja itsenäisempi. Jos haluat olla miehen kanssa, voit harrastaa vapaasti ja antaa miehen hoitaa lasta. Mummokin apuna jos sovitaan tai palkkio.
Joo tunnistan samoja fiiliksiä. Lapsiluku jäi yhteen, en halua yhtään pitkittää tätä kokemusta. Kaipaan ihan hemmetisti sitä joutilasta aikaa, kun sai tehdä mitä huvittaa - milloin huvittaa tai olla tekemättä mitään koko päivänä. Nyt elämä on kasvattamista, uhmakiukuttelun vastaanottamista, kaupassa käyntiä, kokkailua, sotkujen siivoamista, taas uhmakiukuttelua, siivoamista, kiukuttelevan lapsen iltatoimia... Tauotonta työtä aamusta iltaan. Ei saa edes vapailla nukkua niin pitkään kuin huvittaa. Herätys voi tulla koska vaan 6-8 välillä. Olen todella väsynyt tähän. Saas nähdä helpottaako lapsen kasvaessa vai kuinka käy.
Minusta ahdistavinta on pienen lapsen kanssa tuo tilivelvollisuus omista menoista. Olen taas samassa pisteessä kuin lapsena kun piti vanhemmille selvittää minne on menossa, miksi ja milloin. Aivan pérseestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo tunnistan samoja fiiliksiä. Lapsiluku jäi yhteen, en halua yhtään pitkittää tätä kokemusta. Kaipaan ihan hemmetisti sitä joutilasta aikaa, kun sai tehdä mitä huvittaa - milloin huvittaa tai olla tekemättä mitään koko päivänä. Nyt elämä on kasvattamista, uhmakiukuttelun vastaanottamista, kaupassa käyntiä, kokkailua, sotkujen siivoamista, taas uhmakiukuttelua, siivoamista, kiukuttelevan lapsen iltatoimia... Tauotonta työtä aamusta iltaan. Ei saa edes vapailla nukkua niin pitkään kuin huvittaa. Herätys voi tulla koska vaan 6-8 välillä. Olen todella väsynyt tähän. Saas nähdä helpottaako lapsen kasvaessa vai kuinka käy.
Helpottaa se! Mulla menee eka kohta kouluun, toinen vähän pienempi ja nyt jo on omaakin aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kaikki ihan huomaamatta, on se jännä. Otan osaa, oli varmaan järkytys, kun heräsit lapsen ja miehen kanssa. Nukkumaan kun menit, niin niitä ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikki ihan huomaamatta, on se jännä. Otan osaa, oli varmaan järkytys, kun heräsit lapsen ja miehen kanssa. Nukkumaan kun menit, niin niitä ei ollut.
Ei sitä työleiriä ymmärrä ennen kuin sen itse kokee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehestä pääset aina eroon eroamalla tai pienempi talo / asunto, jos on nyt iso. Lapsesta voi huolehtia, mutta lapsen kanssakin voi matkustaa ja elää. Pian lapsi on iso ja itsenäisempi. Jos haluat olla miehen kanssa, voit harrastaa vapaasti ja antaa miehen hoitaa lasta. Mummokin apuna jos sovitaan tai palkkio.
Milloin se itsenäisempi vaihe lapsella alkaa? Milloin aidosti helpottaa?
- eri
Kyllä sulla on lupa erota, lapsi on myös miehen ja mies voi olla lähivanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo tunnistan samoja fiiliksiä. Lapsiluku jäi yhteen, en halua yhtään pitkittää tätä kokemusta. Kaipaan ihan hemmetisti sitä joutilasta aikaa, kun sai tehdä mitä huvittaa - milloin huvittaa tai olla tekemättä mitään koko päivänä. Nyt elämä on kasvattamista, uhmakiukuttelun vastaanottamista, kaupassa käyntiä, kokkailua, sotkujen siivoamista, taas uhmakiukuttelua, siivoamista, kiukuttelevan lapsen iltatoimia... Tauotonta työtä aamusta iltaan. Ei saa edes vapailla nukkua niin pitkään kuin huvittaa. Herätys voi tulla koska vaan 6-8 välillä. Olen todella väsynyt tähän. Saas nähdä helpottaako lapsen kasvaessa vai kuinka käy.
Helpottaa se! Mulla menee eka kohta kouluun, toinen vähän pienempi ja nyt jo on omaakin aikaa.
Noin pienet lapset eivät vielä pärjää henkeään yksin kotona, tuskin edes yksin ulkona leikkimässä. Että se siitä omasta ajasta. Hienon valheen keksit...
Minun lapseni muutti juuri pois kotoa ja totesin, että nyt minäkin voin muuttaa asumaan itsekseni. En tiedä, mikä sekoaminen naimisiinmeno oikein oli. Kulttuuri kai saa meidät uskomaan, että niin pitäisi tehdä. Odotan innolla tätä uutta omaa elämääni, tuntuu ihan kuin olisin muuttamassa omaan kotiin ekaa kertaa ja itsenäistymässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseni muutti juuri pois kotoa ja totesin, että nyt minäkin voin muuttaa asumaan itsekseni. En tiedä, mikä sekoaminen naimisiinmeno oikein oli. Kulttuuri kai saa meidät uskomaan, että niin pitäisi tehdä. Odotan innolla tätä uutta omaa elämääni, tuntuu ihan kuin olisin muuttamassa omaan kotiin ekaa kertaa ja itsenäistymässä.
Onnea uuteen elämänvaiheeseen! Nauti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo tunnistan samoja fiiliksiä. Lapsiluku jäi yhteen, en halua yhtään pitkittää tätä kokemusta. Kaipaan ihan hemmetisti sitä joutilasta aikaa, kun sai tehdä mitä huvittaa - milloin huvittaa tai olla tekemättä mitään koko päivänä. Nyt elämä on kasvattamista, uhmakiukuttelun vastaanottamista, kaupassa käyntiä, kokkailua, sotkujen siivoamista, taas uhmakiukuttelua, siivoamista, kiukuttelevan lapsen iltatoimia... Tauotonta työtä aamusta iltaan. Ei saa edes vapailla nukkua niin pitkään kuin huvittaa. Herätys voi tulla koska vaan 6-8 välillä. Olen todella väsynyt tähän. Saas nähdä helpottaako lapsen kasvaessa vai kuinka käy.
Helpottaa se! Mulla menee eka kohta kouluun, toinen vähän pienempi ja nyt jo on omaakin aikaa.
Noin pienet lapset eivät vielä pärjää henkeään yksin k
Juu ei tuon ikäisten kanssa mitään omaa aikaa saa ilman sitä samaa lapsenvahtisäätöä kuin vielä pienempienkin kanssa.
Jätä se sika, ja se porsas. Elä omaa elämää, nyt on woken ja metoon aika!