Kuinka kalliiksi työttömien kyttääminen ja siihen liittyvä bryokratia tulee?

Tänään uutisoitiin, että työttömien sosiaalisen median tilejä ja julkaisuja voidaan tarkistaa. Työttömän täytyy olla aktiivinen, oma-aloitteinen ja kehittää itseään, että hänellä on paremmat mahdollisuudet työllistyä. Kukaan ei tule ovelta töihin hakemaa, jaksetaan hokea. Sitten kun työtön yrittää jotakin - myy tekemiään käsitöitä satunnaisesti, tarjoaa keikkaluontoisesti jotakin palvelua, tekee vapaaehtoistöitä tai kerää marjoja ja sieniä, niin sekään ei ole hyvä asia. Voit syyllistyä sellaiseen rikokseen kuin yrittäjyys.

On totta kai selvää, että jos työtön tekee oikeasti tulosta yritystoiminnalla, silloin ei olla enää työttömiä, vaan yrittäjiä. On kuitenkin aivan älytöntä, että pienimuotoinenkin myynti saatetaan katsoa heti päätoimiseksi yrittäjyydeksi, vaikka sillä tienaisi vain muutamia kymppejä. Nykyäänhän tosin noita ei kannata ilmoitella mihinkään, koska upea hallituksemme poisti suojaosan, jolloin voi jäädä pahimmillaan miinuspuolelle keikkaluontoisten tai osa-aikaisten töiden tekemisestä. Parempi on olla passiivisena sohvalla, laittaa yritysten sähköposteihin hakemuksia sinne satojen muiden joukkoon ja olla mahdollisimman näkymätön, ettei sinun epäillä tekevän mitään. 

Miten meillä on varaa ylläpitää tämmöistä järjestelmää ja kyttäämistä, vaikka talous sakkaa ja työttömyys on ennätyslukemissa? On todella nurin kurista, että käytetään resursseja siihen, että työttömiä voidaan rankaista oma-aloitteisuudesta ja aktiivisuudesta. Aivan kuin täällä ei edes haluttaisi parantaa ihmisten toimintakykyä ja elämänlaatua.