Kolmas lapsi - kummit, huoneet jne. käytännön asiat?
Kaipaisin ajatuksia ja näkökulmia kolmannen lapsen yrittämiseen. Meillä on kaksi ihanaa lasta, jotka ovat 2v ikäerolla (keskenään samaa sukupuolta) ja jakavat huoneen tällä hetkellä (iät 1,5v ja 3,5v). Sydän kaipaisi vielä kolmatta, mutta käytännön asiat mietityttävät.
Meillä ei esimerkiksi riittäisi kolmelle lapselle omaa makuuhuonetta vaan kaksi joutuisi jakamaan makuuhuoneen. Koska nykyiset lapset ovat samaa sukupuolta ja jos kolmas sattuisi olemaan eri sukupuolta, olisi se varmaan sitten nämä vanhimmat, jotka huoneen jakaisivat. Huoneen jakaminen saattaisi onnistua ihan kivuttomasti teini-ikään saakka, mutta entä teini-ikäisillä? Kärsivätkö kovasti tästä
Sitten ehkä eniten mietityttävä asia: kummit. Meillä on kahdella ensimmäisellä aivan ihanat ja osallistuvat kummit, jotka olivat valintoina itsestään selvyydet ja löytyivät suvusta. Kolmannelle taas olisi todella hankala keksiä kummit. Asumme kaukana kummankaan ystävistä emmekä itse ole kummina kenellekään (ei ole siis tätä kautta luontevaa yhteyttä pyytää esim omien kummilasten vanhempia). Ystävistä olisi hankala keksiä kummeja, sillä pelkäisin välimatkan takia kummiuden rasittavan (esim ristiäisiin tai lapsen synttäreille osallistuminen, kun tuohon menisi kokonainen vklp sekä hotellissa majoittuminen kaupan päälle). Tuntuisi myös pahalta kolmannen lapsen puolesta, jos kahdella ensimmäisellä on elämässä läsnä olevat kummit ja kolmannella ei
Kommentit (6)
Ottakaa koira. Suosittelen kultsua.
Musta olennainen kysymys kummallekin teistä vanhemmista on:
Jaksaisinko hoitaa yksin kolme lasta, jos puoliso kuolisi tai lähtisi jättäen koko perheen taakseen? Tällainen voi osua kenen tahansa kohdalle, vaikka kuinka muuta väittäisi.
Mä ajattelisin niin että teillä on nyt hyvin toimiva elämä ja lapsia on jo kaksi, niin heistä on toisilleen seuraa, että en lähtisi ainakaan itse muuttamaan asioita.
Eihän sitä koskaan tiedä onko lapsi edes terve ja vammainen lapsi ainakin muuttaa täysin teidän kaikkien elämän.
Lisäksi teillä on nyt toimiva tukiverkosto, kummit jotka välittävät lapsista, se ei todellakaan oo itsestäänselvyys, omien lasten kummit ei ole ollut vuosiin yhteyksissä lapsiini.
Lisäksi tuo asunnon koko on juuri teille sopiva, kyllä lapset kouluiässä monesti sen oman huoneen vaatii, vaikka ois samaa sukupuolta.
Voin kertoa että sitä vauvakuumetta tulee ja menee elämän aikana, siihen ei aina kannata niin takertua. Mä oon 40v ja lapset 20v, 12v ja 8v, monta kertaa on käynyt mielessä että pitäiskö näitä lisää, ois niin ihania, varsinkin pienenä, mutta järjellä ajatellen ei kannata.
Sun lapset ovat vielä hyvin pieniä ja voin luvata että elämä tuo heille vielä monia eri vaiheita, eikä ne kaikki tuu olemaan helppoja. Pienten lasten kanssa elämä on vielä yksinkertaista ja helppoa.
No joku kummiasia nyt on yhdentekevin juttu siinä että tekeekö kolmannen lapsen vai ei.