Onko metsä sinulle pelottava vai inspiroiva paikka?
Kommentit (35)
En ole metsätyyppiä vaikka omistankin sitä sijoitusmielessä. Ns metsässä voimaantuminen on mielestäni sekä huvittavaa että teeskentelyä.
100 ha talousmetsää
Yksin en viihdy metsässä, koska pelottaa. Seurassa ihana paikka.
Vierailija kirjoitti:
En ole metsätyyppiä vaikka omistankin sitä sijoitusmielessä. Ns metsässä voimaantuminen on mielestäni sekä huvittavaa että teeskentelyä.
100 ha talousmetsää
Mun mielestä metsässä on kiva käydä kävelemässä, marjastamassa ja sienestämässä.
Raivaaminen on myös ihan ok, mutta todella raskasta.
136 ha omistaja
Ei pelota. Moni on ihmetellyt, miten uskallan lähteä talvella metsään pelkän otsalampun valossa. Enemmän pelottaa kaupungissa, kaiken maailman hiippareita joka nurkalla.
Vierailija kirjoitti:
Ei pelota. Moni on ihmetellyt, miten uskallan lähteä talvella metsään pelkän otsalampun valossa. Enemmän pelottaa kaupungissa, kaiken maailman hiippareita joka nurkalla.
Niitä hiippareita on maaseudullakin kuten uutisista olemme vuosien varrella saaneet lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pelota. Moni on ihmetellyt, miten uskallan lähteä talvella metsään pelkän otsalampun valossa. Enemmän pelottaa kaupungissa, kaiken maailman hiippareita joka nurkalla.
Niitä hiippareita on maaseudullakin kuten uutisista olemme vuosien varrella saaneet lukea.
Toki on, mutta paljon vähemmän ja ei ainakaan pilkkopimeässä metsässä keskellä ei mitään.
Asun käytännössä metsän keskellä ja olen naperosta saakka siellä leikkinyt, lenkkeillyt, kerännyt marjat ja sienet. Se on minulle yhtä normaali paikka kuin vaikkapa oma pihapiiri. Nyt muutaman vuoden aikana metsässä käynti on vähentynyt ellei meitä ole useampi henkilö tai koiria mukana sillä paikkakunnalla on runsaasti karhuja. Ne ovat tulleet rohkeammaksi kun niitä ei metsästetä ja liikkuvat jo maanteillä ja ihmisten pihoillakin. Ne eivät enää ihmistä pelkää, ja suuren karhukannan vuoksi niiden on pakko etsiä ruokansa jopa keskeltä kylää.
Pst. Näin maalaisena minua naurattaa puun halaahat, sammalilla makailijat, jäkälän syöjät ym. jotka etsivät mindfullnessia ja luontoyhteyden hyvää tekevää voimaa.
Omituinen kysymys. En osaa kuvitellakaan, että joku pelkäisi metsässä oloa! Miksi ihmeessä? Ei metsä "inspiroi" mutta rauhoittaa, rentouttaa, virkistää. Nautin metsästä
Meisän naapurin teini-ikäinen tyttö rai skatt iin ja tapettiin metsäpolulla. Erityisesti sen jälkeen minua on pelottanut mennä metsään, ainakaan yksin. Pelkään myös karhuja.
Vierailija kirjoitti:
Meisän naapurin teini-ikäinen tyttö rai skatt iin ja tapettiin metsäpolulla. Erityisesti sen jälkeen minua on pelottanut mennä metsään, ainakaan yksin. Pelkään myös karhuja.
*Meidän
Minä pelkään, että puu kaatuu päälle. Eiväthän puutkaan ole ikuisia, vaan lahoavat.
En ajattele metsää sen kummemmin. Asun metsässä, se nyt vaan on tuossa. En toki halua että se mihinkään katoaa, peittää naapurii pois näkyviltä.
Pimeällä vähän pelkään metsässä, mutta pääasiallisesti metsä rauhoittaa.
Lapsuusmetsäni ovat muuttuneet tuulivoimateollisuusalueeksi, siis no-go tästä hamaan tulevaisuuteen 😪
Vierailija kirjoitti:
En ole metsätyyppiä vaikka omistankin sitä sijoitusmielessä. Ns metsässä voimaantuminen on mielestäni sekä huvittavaa että teeskentelyä.
100 ha talousmetsää
Tässä vastenmielinen ihmistyyppi demonstroimassa itseään.
Täytyy sanoa, että inspiroi, koska jaksan tehdä metsissä töitä kaiket kesät, monet vuodet. Nytkin odotan, että vähän lämpenee vielä ennenkuin lähden liikkeelle. Ihan joskus vähän hirvittää, seudulla jossa risteilee karhunpolkua tai sellaisessa louhikossa, jossa askeleen lipsahdus voisi olla kohtalokas. Mutta vielä ei ole mitään tapahtunut, koputan puuta ja edelleen kuljen varovasti tai huudellen, että pysykää matalana karhut
Pelkään, että karhu tulee metsätiellä vastaan tai joku pervo murhaaja.