Miten pärjäätte pikkulegojen kanssa (ostatteko niitä), jos on nuorempi pikkusisarus "sotkemassa"?

lapsella on oikeus leikkiä ikätasoisesti. Ei kaikki voi aina mennä pienemmän ehdoilla. On vanhemman tehtävä huolehtia ettei pieni pääse sössimään isompien juttuja. Lisäksi 2,5 v on jo niin iso, että pitäisi tajuta jos kieltää.

olen myös roudannut pienemmän pois tekemästä tuhojaan, ei tosiaan ole vaikeaa, ellei siitä sellaista tee, eli vaikeaa...

On rakentanut jo n. vuoden.



Meillä on myös pikkusisarus 2v ja tykkää vielä jopa joskus pistää suuhunkin (vaikka on kielletty ja kielletty). Joten me hankimme lapsiportin 5v:n huoneen ovelle.

Näin kaverilla vastaavan viritelmän.

Onhan sillä 5v:lläkin oikeus olla rauhassa ja leikkiä pikkulegoilla.



Meillä 2v protestoi ensin aivan hirveästi,mutta kun toistuvasti selitettiin miksi portti on niin nyt sitä ei enää tarvitakaan (ostettiin onneksi käytettynä). Meni n.2kk kun ei enää sitten ottanut just niitä legoja.

isommalla pitää olla oman ikäistensä leikit.



Mutta miten siis te käytännössä estätte ettei pieni ota.

Ei meidän usko kieltämistä - ja miksi pitäisi kieltää, kai sillä 2v:lläkin pitää olla oikeus omiin leikkeihinsä...



Ei se siis ota niitä leikkejä kesken kaiken toiselta, vaan silloin kun legoilla ei isoveikka leiki, hän leikkii yksin. Se leikkiminen sisältää vaan sitä purkamista niin paljon... (ja siitä on kielletty kyllä).



Mä en pysty valitettavasti joka sekunti perässä vahtimaan, meillä on 2-kerroksinen talo, ja lapset leikkii milloin missäkin kerroksessa. (Legot on yläkerrassa, mun kotihommat melkeen kaikki alhaalla.)



ap

eli se ehkä vähän tuo ongelmaa, kun on yhteinen huone.



ap

eli pois hänen ulottuviltaan, vain silloin, jos voit olla vahtimassa.

Isoveljelle Legot ovat aina olleet kovin mieluisia. Pikkusiskokin niistä on tietenkin ollut kiinnostunut vauvasta lähtien.



Kyllähän se joskus on aiheuttanut itkua ja hammastenkiristelyä kun toinen rikkoo tai tunkee nenäänsä pikkuosia, mutta vähitellen on päästy siihen, että molemmat rakentelevat yhdessä ja vain harvoin tulee riitaa. (Saavat kyllä helposti riidan aikaiseksi aiheesta kuin aiheesta, Legot eivät ole mikään poikkeus.)



Samalla tavalla varmaan ollaan kielletty pikkusiskoa kuin minkä tahansa muunkin lelun kohdalla.

Nyt 5v ja 3v leikkivät päivittäin pikkulegoilla. Isompi osaa rakentaa malleista ja omiansa, 3-vuotias rakentelee omiaan. Ja näin siis ollut jo vuosi sitten, kun olivat 4v ja 2v.



Nyt kuvioissa mukana myös vauva 10kk, joten ovi pitää olla suljettuna, ellen ole itse vahtimassa ja vauvalla tutti suussa, muutoin legoja löytyy välittömästi suusta.



Mutta minunkin mielestä 2v on jo niin iso, että pitäisi saada uskomaan kieltoa.



Tai sitten legot olkkariin/makkariin tms. jonne 2v:llä ei sitten ole asiaa. Onnistuisko?

että en raaski kieltää pikkusiskoa leikkimästä... tuntuu vaan niin luonnottomalta kieltää toista :)... kun osaa ja tykkää niin hyvin jo leikkiä (siis leikkii myös kaikkia "rooli"leikkejä niillä ukoilla ja puhuu niiden vuorosanat jne.)

On rakentanut pikkulegoilla jo tosi pitkään, varmaan kohta melkein vuoden verran. Aloitti meilkein aikaisemmin niillä rakentelun kuin tuo nyt 5v.



En mä raski kieltää pieneltä kauheasti muutakaan, mitä ei ole ihan pakko kieltää, kieltäminen on tylsää ja ensinnäkään en jaksa vahtia koko ajan jonkun kieltoni perään, mitä sen noudattaminen sitten vaatisi.



Siksi yritän kieltää vain ihan ehdottomat jutut (suuhun ei pikkutavaraa, parkkipaikalla ei juosta päättömästi yms.)



ap

Jospa kuitenkin raaskisit sille isommalle rauhan edes jotenkin järjestää, edes joskus.



Pienemmälle annat osan legoista käyttöön ja tietyt vain sille isommalle...? Win-win.

Pikkuinen saa katsella valmiita rakennelmia ja leikkiä niillä nätisti, mutta jos alkaa purkamaan, lelu otetaan pois. Ja samalla selitetään miksi.



Muuksi ajaksi rakennelmille laatikko tai arkku, jota pieni ei saa auki.

Ensinnäkin on sanottava että mulla ei ole kokemusta pikkulego-ongelmasta, koska omat lapseni ovat vasta 3,5v ja 1,5v eikä meillä ole pikkulegoja.



MUTTA tehdäänkö kaikilla teillä niin, että äiti (tai isä) ensin rakentaa ne valmiiksi ja sitten saa vain varovasti leikkiä ettei mene rikki? Mä olen kuvitellut että legojen idea on juuri se rakentaminen - ja siinä sivussa myös purkaminen. Kyllä musta kuulostaa tosi tylyltä kieltää lasta leikkimästä eli purkamasta jotain legorakennelmaa, jolla ei juuri silloin ole kukaan edes leikkimässä. Eri asia on tietysti se jos isompi leikkii/rakentaa parhaillaan jotain tiettyä, sitä ei tietenkään saa mennä rikkomaan.



Meillä kotona lapsena pikkulegot oli jossain isossa laatikossa, irrallaan. Niistä sitten rakennettiin aina kuhunkin leikkiin tarvittavat rakennelmat, ja kun leikki päättyi sai ne tietysti purkaa että mahtuivat takaisin laatikkoon. Siksi kuulostaa oudolta tuo monien systeemi.



Ja ihan ystävällisen uteliaasti tätä kyselen. :)

Ensinnäkin on sanottava että mulla ei ole kokemusta pikkulego-ongelmasta, koska omat lapseni ovat vasta 3,5v ja 1,5v eikä meillä ole pikkulegoja. MUTTA tehdäänkö kaikilla teillä niin, että äiti (tai isä) ensin rakentaa ne valmiiksi ja sitten saa vain varovasti leikkiä ettei mene rikki? Mä olen kuvitellut että legojen idea on juuri se rakentaminen - ja siinä sivussa myös purkaminen. Kyllä musta kuulostaa tosi tylyltä kieltää lasta leikkimästä eli purkamasta jotain legorakennelmaa, jolla ei juuri silloin ole kukaan edes leikkimässä. Eri asia on tietysti se jos isompi leikkii/rakentaa parhaillaan jotain tiettyä, sitä ei tietenkään saa mennä rikkomaan. Meillä kotona lapsena pikkulegot oli jossain isossa laatikossa, irrallaan. Niistä sitten rakennettiin aina kuhunkin leikkiin tarvittavat rakennelmat, ja kun leikki päättyi sai ne tietysti purkaa että mahtuivat takaisin laatikkoon. Siksi kuulostaa oudolta tuo monien systeemi. Ja ihan ystävällisen uteliaasti tätä kyselen. :)

pitää saada myös purkaa ja tehdä omia rakennelmia.

Mutta sitten välillä tuntuu vähän "turhalta" ostaa uusia kalliita sarjoja, kun ne tosiaan on muutaman päivän ehjänä, ja sitten silppuna muiden seassa.

Ja 5v. ei niitä osaa vielä itse niitä paloja etsiä ja rakentaa malleja takaisin ihan itsenäisesti.

Ja sitten vingutaan taas uusia ja taas uusia sarjoja (tai vaihtoehtoisesti että minä rakentaisin niitä vanhoja, mutta en ehdi sitä koko ajan tehdä).

ap

pitää saada myös purkaa ja tehdä omia rakennelmia. Mutta sitten välillä tuntuu vähän "turhalta" ostaa uusia kalliita sarjoja, kun ne tosiaan on muutaman päivän ehjänä, ja sitten silppuna muiden seassa. Ja 5v. ei niitä osaa vielä itse niitä paloja etsiä ja rakentaa malleja takaisin ihan itsenäisesti. Ja sitten vingutaan taas uusia ja taas uusia sarjoja (tai vaihtoehtoisesti että minä rakentaisin niitä vanhoja, mutta en ehdi sitä koko ajan tehdä). ap

Meillä kyllä vanhempi ipana on ollut todella taitava seuraamaan ohjeita ja ensimäiset isot mallit (star warseja) teki jo 5-vuotiaana aika pitkälle yksin.

Mutta vaikka niitä säilyteltiin huolella, jossain vaiheessa ne päätyvät sinne muiden sekaan paloina ja harmittaahan se. Toisaalta lapset rakentelevat paljon omia systeemejä ja noille erikoisosille on käyttöä niissäkin, eli ei ne hukkaan mene. Kehittävämpäähän se omien mallien teko on kuin valmiiden kasaaminen (vaikka tietysti ohjeiden hahmottaminen ja systemaattisuus on harjoiteltavia asioita nekin)

Minä muuten ymmärsin, että ongelmana on isomman rakennelmia purkava pikkusisarus.

5v. itse ei pura niin kauheasti noita.

2v. taas purkaa välillä ihan järjestelmällisesti.



Ja hankaluutena löytää järkevää sijoituspaikkaa, jossa ne olisi tarpeeksi turvassa 2v:ltä (joka olisi niin korkealla että minunki pitää kiivetä jakkaralla).

Tai joku lukollinen laatikko (johon 5v:kään ei sitten pääsisi, ja malleja on niin paljon etteivät oikein mahdu mihinkään laatikkoon.)



Eikä sellaiselle laatikolle ole oikein tilaakaan nyt enää...

Koska yritin tätä yleistä legojen säilytysongelmaa ratkaista hyvällä säilytyssysteemillä, eli nyt on ikeasta hyvä iso hyllystö, jossa laatikoita että voi vähän lajitella erityyppisiä paloja. Ja samoin hyllyjä ja tasoja valmiiden mallien säilytystä varten. Ja tää järjestelmä suunnilleen "täyttää" sen tilan, mikä meillä on legoleikkejä varten varattu (+ lattiapintaa tietty pitää jäädä).



Tuo 2v. vaan on ihan hullu ketterä kiipeilijä-apina, eli kiipeää ottamaan valmiit mallit vaikka mistä leikkeihinsä.



ap

että en raaski kieltää pikkusiskoa leikkimästä... tuntuu vaan niin luonnottomalta kieltää toista :)... kun osaa ja tykkää niin hyvin jo leikkiä (siis leikkii myös kaikkia "rooli"leikkejä niillä ukoilla ja puhuu niiden vuorosanat jne.) On rakentanut pikkulegoilla jo tosi pitkään, varmaan kohta melkein vuoden verran. Aloitti meilkein aikaisemmin niillä rakentelun kuin tuo nyt 5v. En mä raski kieltää pieneltä kauheasti muutakaan, mitä ei ole ihan pakko kieltää, kieltäminen on tylsää ja ensinnäkään en jaksa vahtia koko ajan jonkun kieltoni perään, mitä sen noudattaminen sitten vaatisi. Siksi yritän kieltää vain ihan ehdottomat jutut (suuhun ei pikkutavaraa, parkkipaikalla ei juosta päättömästi yms.) ap

mitä curling-meininkiä. Mitäs kun ootte kylässä niin etkö raaski sielläkään kieltää? ja tietysti annat lapses leikkiä isän tietsikalla yms kun se osaa ja tykkää niin kivasti!

Onnistuisiko sitten, että ostat pikkusiskolle omat legot? Sopisitte, että nämä on sinun ja näitä saat vapaasti purkaa ja kasata mutta noihin valmiisiin ei kosketa ilman lupaa. Tuo rakentelu ilman malleja on niin kehittävää, että sitä kannattaa ilman muuta tukea. Teillä voisi olla vanhemmalle oma sarja, minkä rakennelmia, ette pura ja sitten nuoremmalle oma ja ne perintölegot yhteiseen käyttöön. Näin ei tarvitse olla kokoajan kieltämässä mutta molemmat pääsevät toteuttamaan itseään.