Tunnetko ketään oikeasti köyhää?
Kommentit (14)
Intiassa on köyhiä. vaatteet päällä ainut omaisuus, jos niitäkään.
suomessa jokainen köyhäksi itseään sanova voi katsoa peiliin ja miettiä missä syy jos on "köyhä".
3 lasta vanhemmat töissä, velkaa tuli jokunen vuosi sitten aivan sairaan paljon kun piti ostaa auto ja tehdä remonttia, oli helppoa rahaa ja tuli taloudellinen kato, laskut meni perintään/ulosottoon ja nyt palkoista lähtee aimo osa velkoihin joista hädin tuskin korko edes lyhenee, kuukaudessa jää käyttörahaa hyvä jos lapsilisät, nekin pakon edessä kun ei vaan maksa kaikkia laskuaja.
suomessa EI ole köyhiäIntiassa on köyhiä. vaatteet päällä ainut omaisuus, jos niitäkään. suomessa jokainen köyhäksi itseään sanova voi katsoa peiliin ja miettiä missä syy jos on "köyhä".
jokaisella tässä maassa asuvalla on sellainen perusturva, ettei varmasti näe nälkää jne.
Te, jotka luulette olevanne köyhiä Suomessa, vertaatte vaan itseänne rikkaisiin. Ja te rikkaat, jotka pidätte joitakin suomalaisia köyhinä, olette liian itsekkäitä!
Se on totta, ettei Suomessa ole nälänhätää tai asunnottomuutta köyhyyden vuoksi. Mutta on meillä silti omat köyhämme. Meidän köyhämme ovat niitä, jotka eivät voi elää ja osallistua normaalisti yhteiskunnassa taloudellisen tilanteensa vuoksi. Kyllä täälläkin köyhät kärsivät köyhyydestään, toki hyvin eri tavalla kuin maassa, missä on asunnottomuutta tai nälänhätää.
vaan nostavat haloon siitä, että eivät enää olekaan niin rikkaita!
yhden oikeasti köyhän perheen. Molemmat vanhemmat ovat vakavasti sairaita. Sairaala ja lääkekulut ovat valtavat. Saavat toki rahaa esim. toimeentulotuesta. Jos joutuu miettimään ostaako reseptilääkkeitä vai ruokaa on mielestäni aidosti köyhä.
Asunto Suomessa on lähes välttämättömyys,ei mikään ylellisyyden merkki.Lämpimien maiden köyhät nukkuvat lämpimästi,vaikkakin ulkona.Suomessa kaikki maksaa,yritäpä täällä elää eurolla päivässä.
Ei tosin asu Suomessa. Tuloina eläke noin 50 e
Se on totta, ettei Suomessa ole nälänhätää tai asunnottomuutta köyhyyden vuoksi.
kyllä meillä valitettavasti on myös asunnottomia ja niitä, jotka näkevät oikeasti nälkää. On myös ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta saa vaikka toimeentulotukea tai työttömyyskorvausta, vaikka heidän periaatteessa pitäisi.
ex jätti ja mulle jäi maksettavaksi asuntolaina. Asunto on mun nimellä ja laina lähes sama kuin palkka käteen. Olimme naimisissa lainan ottohetkellä, ei tullut mieleenkään että moista vois tapahtua.
Lasten ollessa ex-n luona en pitänyt valoja päällä, en käyttänyt vesapaperia kuin 2.s hätään, kostutin vaan pienen pyyheliinan kulman ja käytin aina eri kohdan. Pesukoneen ollessa rikki kävin ystävän luona pesemässä heidän taloyhtiön koneella. Vein töihin hammasharjan laturin mukaan ja töissä latasin sähköhammasharjan ja vaikka mitä. Kävelin töihin talvella lumikasojen halki, olis pitänyt olla suorastaan lumikengät, ei rahaa bussilippuun. Eka vuosi oli hirveä. En halunnut myydä kotia, koska lapsilta oli isä muuttanut pois kotona, liikaa muutoksia ja laina on ns kiinteä eli sitä ei voi lyhentää nopeammin, ajattelin ettei se hirveesti oikeesti auta, maksaahan se vuokralla asuminenkin. Nyt tilanne on ok. Olen keksinyt paljon kaikkea extra-tuloja, ajattelen pienistä puroista jne jne mutta täytyy sanoa että jos jotain yli 3000 euron edestä tapahtuu en tiedä mitä teen.
Lähes kaikki ylimääräinen omaisuus on myyty, laskut maksan ajallaan enkä osta itselleni yhtään mitään, ex maksaa lähes kaikki lasten menot, mutta jos ex ei olisi näin avokätinen, menisin aika lyhyessä ajassa konkurssiin.
Lainaa jäljellä n 9 v, eli päivä kerralla.
olen vajaa 20 kg laihtunut reilu 2 vuodessa. Ylipainoa vähäsen, nyt olen hoikan puolella. Vaatteita en ole ostanut vaan olen pienentänyt vanhoja. Sukkia korjaan aina reiän tullessa jne jne.
moni sukulaiseni hoitaa omaishoidontuella iäkästä puolisoaan. Monilla heistä on ollut pientila tai ovat olleet pienipalkkaisissa töissä, niin että eläke on todella pieni tuen kanssakin.
Tiedän myös opiskelijoita, joita vanhemmat eivät voi auttaa, ja jotka eivät meinaa saada hanttihommia, tai eivät voi niitä tehdä. Tiedän myös niitä opiskelijoita, jotka ovat sairastuneet ja sairaspäivärahalla (mikä on normaalia sairauspäivärahaa pienempi). Tiedän myös 90-luvun lamassa yrityksensä menettäneitä, jotka ovat vuosia maksaneet hirveää velkaa, vaikka eivät varsinaisesti tehneet mitään "väärin" mutta joiden yritys ei kestänyt lamaa. Tiedän muille velkaa taanneita joiden luottamus petettiin.
Missä ihmeen kuplassa jotkut elävät, kun väittävät että eivät tunne yhtään köyhää? Ettekö halua nähdä, koska se romuttaisi sen ylimielisen asenteen, että elämää voi halliata? Ettei koskaan sairastu, tai ettei puoliso tai lapsi sairastu (paitsi että tietenkään tällaiset ihmiset eivät voisi kuvitellakaan jäävänsä omaishoitajiksi), ettei koskaan tee elämässään virhearviointeja jne?
Rahaa minulla ei ole koskaan ollutkaan. Silloin kun on eletty parempia aikoja, sitä on tullut ja mennyt välttämättömiin hankintoihin. Missään elämänvaiheessa en ole kuitenkaan rikas ollut.
Pakkohan täällä on jossakin asua, maksoi mitä maksoi, ja asuntomme ovat kyllä olleet melko eksoottisia näillä leveysasteilla. Oli mm. n 35 neliötä ja viisi henkeä, lapsia on kolme.
Autokin on pakko olla, tai ainakin kulkuneuvo, joka on ajettu ulos liikkeestä romuna.
alko-ongelmia...eivät kai sitten niin hirveän köyhiä, kun viinaan löytyy AINA rahaa...