Ahdistus pakottaa jäämään kotiin
1,5 vuotta olen sairastanut ahdistuneisuutta joka pakottaa jäämään kotiin. Elämä on pelkkää tyhjyyttä. Olen lähtenyt vain lähikauppaan tai pikaisesti lounaalle johonkin. Ketään en ole tavannut tänä aikana paitsi naapurin ehkä rappukäytävässä. Ystävät ovat sairastumisen jälkeen kadonneet. Olen autoton ja pyörätön. Maksan laskut, pesen pyykit ja siivoilen. Päivät täyttyvät ilmaisia pelejä puhelimessa pelaten ja TVtä katsellen. Joka päivä tuntuu vuoden mittaiselta. En tiedä miten tästä olosta pääsee pois.
Kommentit (6)
Ahdistus liittyy tulevaisuuteen, masennus menneisyyden murehtimiseen. Ahdistuksessa mieli koittaa kontrolloida ja yliajatella tulevaisuutta. Koeta yrittää elää tässä hetkessä. Yritä tehdä jotain konkreettista päivisin, jotta et yliajattelisi ja pelkäisi sellaista, mistä ei voi tietää etukäteen. Itseäni auttanut zenphilosophy youtube-videot. Tsemppiä! Terveisin, toinen ahdistuksesta kärsinyt
Oot ehkä herännyt todellisuuteen ja realismiin, että kaupungit tai paikat eivät ole Suomessa kauhean miellyttäviä. Ei ole rento tunnelma kaikissa ja sää vaikuttaa, paitsi ehkä nyt heinäkuussa ihmiset rennompia. Ja nuo olotilat tuovat ne parhaiten esille. Eli se et ole vain sinä ja sun tunne, muutkin voivat aistia eri paikoista asioita. Jos on ahdistuksia ja pelkoja, niitä voi tietysti työstää mistä tulee, mutta se ei muuta kaikkea varsinkaan muiden ihmisten käytöstä tai ympäristön ongelmia. Ehkä on vaikea luottaakin muihin, jos huonoja kokemuksia ja valheellisuutta. Ellei mieti niitä kivoja.
Hei! Suosittelen laadukasta b-vitamiinivalmistetta sekä hyvin imeytyvää magnesiumia, sekä d-vitamiinia öljykapselissa100 mikrogrammaa päivässä. Ota ruokavalioon tummanvihreitä kasviksia päivittäin, lehtikaali on hyvä. Myös matala ferritiini aiheuttaa ahdistusta.
Kokeile mindfulness-harjoituksia, esim youtubesta löytyy. Aloita säännöllinen kävely aamuisin. Heti aamupalan jälkeen lenkkikengät jalkaan ja kävelyä itselle sopiva määrä. Se voi olla 5-10 minuuttia aluksi. Tärkeintä on, että se tapahtuu päivittäin. 10 minuutin kävelystä saat viikottain 70 minuuttia kävelyä.
Mene nukkumaan joka ilta samaan aikaan. Vähennä älypuhelimen selailua ja etenkin somea. Poista tarvittaessa somet puhelimesta.
Mieti, mikä sinua inspiroi ja kiinnostaa? Voisitko ottaa tavoitteeksi etsiä kansalaisopiston kurssin, joka olisi kiinnostava?
Olisiko paikkakunnallasi vertaistukiryhmiä tai matalan kynnyksen tapaamispaikkoja? Onko paikkakunnallasi kokemusasiantuntijoita, joiden kanssa voisi tavata? Myös seurakunnalla voi olla diakoniatyöntekijöitä, joiden kanssa voi keskustella.
Jaksamista, lähetän sinulle lämpimiä ajatuksia ja toivon, että tilanteesi helpottuu.
Elämän merkityksettömyys ja ymmärtämättömyys tästä kaikesta lisää ahdistusta. Minä yritän tehdä jotain konkreettista. Hakkaan halkoja tai käyn kalassa. On päiviä että en näe yhtään ihmistä kun asun maaseudulla. Mietin mikä järki tässä on. Pinota puita, polttaa ne kylmällä tuhkaksi, syödä ja käydä vessassa, saada eläkettä ja maksaa laskuja. Kaikki tämä vuodesta toiseen kunnes elämä loppuu.
Tarkista rauta-arvot ja varastorauta myös, raudan puutteesta tulee monelle kova ahdistus. Kannattaa käydä yksityisellä, julkisella ei yleensä tutkita ja rajat tulkitaan hyviksi siinäkin vaiheessa kun oikeasti raudanpuute on jo todella paha.
Onko lääkitys? Jos niin mikä, jos sopii kysyä? Nyt olisi hyvä päästä kierteestä pois ja pakottaa itsensä ulos, joka päivä. Askel kerrallaan. Huomenna laitat kalenteriin jonkin menon, jonka hoidat silloin. Se voi olla ihan pienikin juttu.