Lue keskustelun säännöt.
Lapseni käytöshäiriö
11.07.2025 |
Missä vaiheessa käytöshäiriö voidaan todeta jo ongelmaksi? Minulla on esikoulun aloittava poika, jolla lähinnä minua kohtaan on haastavaa käytöstä. Mutta on samaa myös isänsä luona. Muun muassa kokee tunteet voimakkaasti, on impulsiivisuutta, huutaa, saattaa lyödä ja haukkua. Nämä tunteenpurkaukset eivät onneksi kestä kauan kerrallaan. Voi hyvinkin vaatia joskus ihan kiinnipitoa, että pystyn estämään lyömisen ja potkimisen.
Huolehdin säännöllisestä päivärytmistä ja tasapainoisesta ruokavaliosta. Poikani ei pelaa mitään videopelejä. Katselee kyllä tunnin verran päivässä lasten youtubea tai jotain lasten sarjaa. Pyrin pitämään kiinni sovituista mutten ole liian tiukka. Ennakoin mahdollisuuksien mukaan päivänkulkua ja sääntöjen kertaamistakin on.
Näitä puuskia tulee useita viikossa muttei joka päivä. Olen itse väsynyt näihin. Poika on niin voimakastahtoinen. Pärjään vielä mutta pelottaa jos tämä ei mene ohi. Tätä on ollut nyt useamman kuukauden. Viime kesänä oli myös muutaman kuukauden haastavampaa.
Kaikki vinkit tervetulleita, kuinka tätä tämän hetkistä arkea saisi helpommaksi.
Kommentit (9)
Olen pahoillani että tilanteesi on haastava. Vaikuttaa siltä, että huolehdit perusasioista oikein hyvin. Tulee mieleen että tunnesäätelyn, kuormittumisen haasteet voivat olla merkki neurokirjolla olemisesta.
Itse etsisin hyvän lapsiin erikoistuneen asiantuntijan, joka on itsekin kirjolla! Tämä siksi että hänellä on oma kokemus ja inklusiivinen, ei-medikaalinen, leimaava lähestymistapa.
Olin itsekin "hankala lapsi" vähän samaan tapaan ja vasta myöhään aikuisena löytyi selitys.
Tärkeää ettei leimaudu lapsesta hankalaksi lapseksi joka "tekee väärin" tai ettei saa [vääriä] diagnooseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tuo käytöshäiriö ole hiukan leimaava ilmaisu, kun vaikuttaa että lapsella on paha olla?
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo käytöshäiriö ole hiukan leimaava ilmaisu, kun vaikuttaa että lapsella on paha olla?
Paha olla lapsella varmasti sillä hetkellä, kun näitä tunteenpurkauksia tulee. Ja mielestäni kaikkia tunteita saa näyttää ja lapseni näyttää myös niitä hyviä tunteitaan paljon. Käytöshäiriö minusta on se, että niistä purkauksista seurauksena on liian voimakasta käytöstä. Sellaista joka satuttaa minua sekä fyysisesti että henkisesti paljon.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Et ole puhumista kokeillut? Kun kertoo monta kertaa siitä, miltä_ toisesta_ tuntuu ja juttelee tästä toisten huomioimisesta, kyllä se vaikuttaa.
Kiitos vinkistä otan käyttöön
Ap
Miten olet opettanut lasta ilmaisemaan tunteita ja miten itse ilmaiset kun olet suuttunut tai pahalla tuulella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani että tilanteesi on haastava. Vaikuttaa siltä, että huolehdit perusasioista oikein hyvin. Tulee mieleen että tunnesäätelyn, kuormittumisen haasteet voivat olla merkki neurokirjolla olemisesta.
Itse etsisin hyvän lapsiin erikoistuneen asiantuntijan, joka on itsekin kirjolla! Tämä siksi että hänellä on oma kokemus ja inklusiivinen, ei-medikaalinen, leimaava lähestymistapa.
Olin itsekin "hankala lapsi" vähän samaan tapaan ja vasta myöhään aikuisena löytyi selitys.
Tärkeää ettei leimaudu lapsesta hankalaksi lapseksi joka "tekee väärin" tai ettei saa [vääriä] diagnooseja.
Tätä kirjolla olemista olen paljon miettinyt. Täytyy paneutua tähänkin paremmin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miten olet opettanut lasta ilmaisemaan tunteita ja miten itse ilmaiset kun olet suuttunut tai pahalla tuulella?
Olen opettanut kaikkia tunteita saa tuntea muttei ketään vahingoiteta. Itse saatan kirosanan sanoa ja esim. rauhoitun istumalla sohvan nurkassa. Sanoitan omaa ärtymystäni ja tekemistäni lapselle. En suutu juurikaan koskaan. Lapseni osaa kyllä hyvien tunteiden näyttämisen rauhoittumisen ja reuhaamisensa jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koivuniemen herran opeilla eteenpäin
Et ole puhumista kokeillut? Kun kertoo monta kertaa siitä, miltä_ toisesta_ tuntuu ja juttelee tästä toisten huomioimisesta, kyllä se vaikuttaa.