Kylässä ihmisen luona joka puhuu taukoamatta. Mitä tehdä?

Kai nyt jokainen saa kotonaan olla sellainen kuin on. Älä mene kylään jos et pidä ihmisestä.

Kyllä iltakymmenen on jo oikein sopiva kotiinlähtöaika.

Miksi sovit tällaisen ihmisen kanssa ja sitten valitat? Sano suoraan että et pääse kylään. 

Ehkä hän puhuu, jotta tajuaisit poistua.

Vierailija kirjoitti:

Kai nyt jokainen saa kotonaan olla sellainen kuin on. Älä mene kylään jos et pidä ihmisestä.

Se on totta. Siksi mietin pitäisikö lähteä mutta en halua olla epäkohtelias. Tyyppi on hyvin mukava ja ystävällinen mutta itse väsyn ja tunnen oloni tyhjiksi vedetyksi liiallisen sosiaalisen kanssakäymisen jälkeen. En halua olla kiittämätön. Täytyy katsoa. Olen hirveän huono jotenkin näissä sosiaalisissa jutuissa eikä tämä ole kenenkään muun syytä. - ap

Siis hän puhuu sinulle ja sinä näpytät puhelinta?

Ei muuta kun peppuseksiä harrastamaan 🥳.

Meille tuli töihin tuommoinen koko ajan höpöttöjä. Se jää ihan mihin vaan suustaan kiinni. Joskus paltsuissakin sitä jää automaattisesti kuuntelemaan ja sitten se on jo kolmannessa aiheessa, kun esimies ykskaks hoksaa sanoa, että voitais palata välillä aiheeseen välillä.

Järjettömän mukava ja huomioonottavakin ihminen. Mä viihdyn hänen seurassaan, sillä on ihan hyviä tarinoita. Ollaan ystävystytty, osaa kysellä ja kuunnellakin. 

Sitten kerran mentiin töiden jälkeen syömään ulos ja oli mukava pieni viihtyisä loossi. Ruoka oli hyvää ja sitä oli tarpeeksi ja tämä kertoi tarinoita. Niinhän sitten kävi, että mä nukahdin! Siihen vaan ravintolapöytään käsiposkella. vielä kuulin unen läpi, että toinen selittää ja selittää... ja sitten kävi semmoinen unikorskahdus. Säpsähdin hereille, kaveri selittää yhä. Hemmetin nolona pyytelin anteeksi ja tuumasin, että pitää jättää jälkkäri väliin, kun hiilarit noin väsytti. toinen vaan höpöttää, että suotta anteeksi pyytelet. Et sä ole eka ja ainoa, joka on hänen jutuistaan nukahtanut. :D

Mulla on yksi tuttava jonka höpinältä ei pääse karkuun edes vessassa. Pystyn kyllä olemaan sosiaalinen pitkäänkin, jos on oikeaa vuorovaikutusta, mutta nämä höpöttäjätyypit ei kykene kuuntelemaan yhtään. Puhutaan päälle tai sanotaan "joo, hmm,  aha, joo joo ok mm hmm" KOKO sen ajan kun itse jotain puhuu, just siihen tyyliin että ei takuulla kuuntele, ja häiritsee mahdollisimman paljon toisen ajatuksenjuoksua.

Onko tää sun kestitsijä kykeneväinen kuuntelemaan vaikka puhuukin paljon, vai onko teillä vaan ihan eri tyyli käsittää sosiaalisuus? Eli tyyliin sinä väsyt juttelusta mutta hän ei pidä sitä kummallisena että ollaan kylässä sosiaalisia.

Kirjoitteleeko ap näitä horinoitaan vessasta käsin? :D

Vierailija kirjoitti:

Siis hän puhuu sinulle ja sinä näpytät puhelinta?

Ei sentään. Meni nukkumaan ja itse jäin valveille. On todella mukava ja mielenkiintoinen ihminen mutta itseä hävettää etten pysy kärryillä enkä jaksa oikein ja vaikutan normaaliakin tyhmemmältä. No, täytyy yrittää vain skarpata. Vika ei ole siis hänen vaan persoonallisia eroja. - ap

Jotkut puhuvat, kun ovat hermostuneita ja joillakin voi olla joku vamma/ sairaus joka aiheuttaa puhetulvan.

Niin... siis että sinä jökötät yhä siellä kyläpaikassa, vaikka emäntä/isäntä meni jo nukkumaan? Et sitten ottanut tätä pikku vinkkinä?

Papupadan kanssa minulta katkeisivat suhteet aika äkkiä.

No keskeytät sen ja huudahdat että nyt täytyy lähteä huomenna on menoa. Ja sitten tempaset ahterin ylös penkistä, rotsi niskaan ja paiskaat oven kiinni niin että tärähtää.

Penny Lame kirjoitti:

Mulla on yksi tuttava jonka höpinältä ei pääse karkuun edes vessassa. Pystyn kyllä olemaan sosiaalinen pitkäänkin, jos on oikeaa vuorovaikutusta, mutta nämä höpöttäjätyypit ei kykene kuuntelemaan yhtään. Puhutaan päälle tai sanotaan "joo, hmm,  aha, joo joo ok mm hmm" KOKO sen ajan kun itse jotain puhuu, just siihen tyyliin että ei takuulla kuuntele, ja häiritsee mahdollisimman paljon toisen ajatuksenjuoksua.

Onko tää sun kestitsijä kykeneväinen kuuntelemaan vaikka puhuukin paljon, vai onko teillä vaan ihan eri tyyli käsittää sosiaalisuus? Eli tyyliin sinä väsyt juttelusta mutta hän ei pidä sitä kummallisena että ollaan kylässä sosiaalisia.

Puhuu paljon ja hyvin yksityiskohtaisesti ja nopeasti, kertoo kaikki sukulaiset läpi ja erilaiset tilanteet tarkkaan. Ihailen ihmisten muistia ja että pystyvät olemaan niin sanavalmiita. Minä en vain itse kestä ja nautin valtavasti itsekseni olemisesta ja rauhasta että hiljaisuudesta. Rakastan yhteyttä ja olemista, tekemistä mutta ei liikaa juttelua. Sitä vain väsyy kaikkeen turhaan höpinään eikä pysy kärryillä. Kyllä tuo ihminen minuakin kuuntelee mutta en jaksa oikein keskustella niin kauheasti.

Ollaan me kyllä erilaisia. Huomenna iltapäivä lähtö sitten niin ei tässä enää pitkä aika. Tästä lähtien en sovi tällaisia niin ei tule epämukavia tilanteita kenellekään. - ap

Olen itsekin varmaan se pälättäjä, mutta kuuntelen kyllä myös mielelläni. Mutta kyllä aika vaivaannuttavaa olisi myös olla sellaisen kyläilijän seurassa, joka itse ei puhu mitään. Ehkä isäntäsi/emäntäsi meni siksi aikaisin nukkumaan koska en kyllä itsekään jaksaisi katsella eteensä tuijottajaa, joka ei puhu eikä pukahda mitään.

Meillä oli aikoinaan nuoruudessa tällainen tuttavapariskunta joka tuli mielellään kylään istuman ja juomaan kahvia, mutta siinä ne istuivat kuin suoraan jostain Kaurismäen filmistä, tuijottivat vaan, ja yleensä ymmärsivät lähteä pois vasta kun me (eli isäntä väki ) ilmoitimme menemään nyt nukkumaan. Joskus kun kysyi että mitä mieltä olette vaikka maailmantilanteesta (aina on ollut tilanteita) taikka päivänpolitiikasta, niin vastaus oli kutakuinkin aina, ei kiinnosta tuollaiset.

Näin vanhempana on jo oppinut sen verran että omaan ystäväpiiriin kuuluu pääsääntöisesti sellaisia ihmisiä, jotka osaavat itsekin puhua. Näin me ihmiset ollaan erilaisia. Mutta kiinnostaisi kyllä kuulla mitä tapahtuu kun kaksi tuppisuuta kyläilee toistensa tykönä? ( ja jos kännyköitä ei olisi)

niin , kiinnostaisi ihan oikeasti, ihan vilpittömästi kun noita alapeukkujakin tuli. Mistä ja miten ns. hiljaisemmat ihmiset puhuvat, ja mitä teitä kiinnostaa. Vai kiinnostaako mikään? Meillä on porukoissa yksi tällainen ja minulle ei ole koskaan vuosien varrellakaan selvinnyt mistä hän haluaisi puhua, tähän mennessä mikään ei ole kiinnostanut.