Oliko sinulla väkivaltainen tai juoppo isä?

puolisoni on kaikkea muuta

Ja mies/2 lapsemme isä on niin päinvastaista kuin vaan voi olla.

Ottaa alkoholia ehkä muutaman x vuodessa ja silloinkin vain kuivaa omppusiideria tölkin tai kaksi eikä hyväksy pienintäkään fyysistä kuritusta mm lasten suhteen.

Ehdoton 0-toleranssi siis.



Juu ja tiedän, että alkoholistien aikuisilla lapsilla, tytöillä siis, on suurempi riski hakeutua isänsä kaltaisen miehen seuraan mutta ei minulla.

Ei ole puolisossa samoja piirteitä. Puoliso ei juo ollenkaan, eikä ole väkivaltainen.

Oma mies täysin päinvastainen. Ottaa hyvin harvoin alkoholia.

harmiton sellainen (ei siis aiheuttanut ongelmia lapsille juomisellaan, korkeintaan äidillemme). Eipä kyllä miehessä ole samoja piirteitä. Juo kyllä, mutta ei kovin usein.

ei ole.



(Exissä kyllä löytyy, mutta otin opiksi...)

On edelleen sellainen "kiltti" juoppo. ei väkivaltainen. Miehessäni ei ole alkoholismin merkkejäkään. Enkä sellaista katselisi.

puolisossa ei ole samoja piirteitä :)



Ensimmäisessä avopuolisossa oli, mutta siitä suhteesta irtaannuttuani ymmärsin miettiä mitä elämältä haluan ja millainen mies siihen elämään parhaiten sopii.

mutta onneksi isä on päässyt pullosta irti.



Mieheni ja minä olemme absolutisteja, eikä väkivaltaa tässä perheessä kohtaa kuin jumittunut lipaston laatikko.

Mieheni taas yltiökunnollinen kohtuukäyttäjä. Niitä huonoja piirteitä joihin saa lapsuudenkodissa tottua, osaa varoa aikuisena. Valitettavasti itselläni ei ollut lapsena kokemusta työnarkomaniasta, johon oma mieheni syyllistyy.

ei ole

mieheni ei kumpaakaan

joka koko lapsuuteni ajan haukkui äitiäni tyhmäksi lehmäksi. Minä sain saman hokeman osakseni kun vartuin aikuiseksi. Kotimme oli varakas ja kaunis ja isä työelämässä sekä vapaa-ajallaan kysyttyä seuraa. Kukaan ei tiedä mitä meidän kotimme seinien sisälle kätkeytyi. Miessuhteeni ovat olleet onnettomia. Hakeudun älykkäiden ja hyvintoimeentulevien, mutta itsekkäiden ja kylmien miesten kumppaniksi.