Professori: EU:n 700 miljardin elpymispaketti oli täysin paska

Elpymispaketista ei kannata ottaa mallia tulevaan EU-rahoitukseen

EUROOPAN KOMISSIO julkaisee ehdotuksensa EU:n tulevaksi rahoituskehykseksi heinäkuun puolivälissä. Ehdotusta inspiroi vuoden 2020 elpymispaketti, jonka keskeiset ratkaisut ovat muuttumassa unionin peruspilareiksi. Ennen sitä pitäisi etsiä ratkaisuja elpymispaketin valuvikoihin.

Elpymispaketti rauhoitti markkinat ja esti uuden eurokriisin. Koronaviruspandemiaan reagoimisen ohella paketilla haluttiin edistää komission poliittisia tavoitteita, kuten vihreää ja digitaalista siirtymää. Rahoituksella pyrittiin myös vaikuttamaan kansalliseen päätöksentekoon ja edistämään rakenteellisia uudistuksia. On kyseenalaista, onnistuttiinko tässä.

Elpymispaketti rakentuu etukäteen sovituille kansallisille rahoitusosuuksille. Niiden käyttö nojaa jäsenmaiden pääkaupungeissa kirjoitetuille ja komissiossa arvioitaville elpymissuunnitelmille. Komission seulan tehokkuutta on ulkopuolelta mahdoton arvioida. Suunnitelmia koskevat neuvottelut ja keskeiset asiakirjat on pyritty pitämään salaisina vuoteen 2026, jolloin viimeiset maksatukset on tehty.

KOMISSION näkemyksen mukaan julkinen keskustelu rahoituskohteista häiritsisi tehokasta päätöksentekoa. Avoin keskustelu julkisten varojen käytöstä on kuitenkin demokraattisen yhteiskunnan ydintä. Julkisuus ehkäisee korruptiota ja edistää rahan suuntaamista yleishyödyllisiin kohteisiin.

Parlamenteille, muille jäsenvaltioille ja kansalaisyhteiskunnalle on tarjoiltu vain huolellisesti komissiossa valikoitua tietoa. On kuitenkin selvää, ettei elpymispaketti ole taannut laadukkaita rahoituskohteita. Yksi esimerkki on avokätisiä remonttitukia jakanut Italian superbonus-järjestelmä.

MYÖS EU-rahoituksen vihreä pilari antaa aihetta kritiikkiin. Kansalliset suunnitelmat eivät edistä rajat ylittäviä hankkeita. Rahoitusta on jaettu hövelisti aurinkopaneeleihin, sähköautoihin ja rakennusten eristämiseen. Ei ole kuitenkaan pohdittu, miten elpymispaketin varoilla olisi voitu maksimoida ilmastohyödyt.

Rahoitusta olisi kannattanut suunnata suuriin yhteisiin hankkeisiin, kuten eurooppalaisten energiaverkkojen kehittämiseen. EU on nyt rahoittanut vihreää siirtymää sadoilla miljardeilla euroilla samalla kun vihreä energiaunioni tallaa lähtökuopissa.

Yhtä lailla hukassa on digitaalisen siirtymän strategia. Elpymispaketista on maksettu miljoonia kannettavia tietokoneita joidenkin jäsenvaltioiden kouluihin ja lukuisia valtionhallinnon tietojärjestelmiä, joiden rahoittaminen kuuluisi jäsenvaltioille.

Elpymispaketti ei ole juuri edistänyt rakenteellisia uudistuksia. Suurin osa EU:n rahoittamista uudistuksista on pieniä kansallisia lainsäädäntöhankkeita, strategioita, ohjeita tai raportteja. Rahoituksen maksatus on sidottu prosessin alkuvaiheisiin. Silloin ei voida vielä varmasti sanoa, mitä lisäarvoa hanke tuo EU:n veronmaksajille.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011323752.html