Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mä en jaksa enää =( Tää elämä ei ole sitä mitä halusin, miks mulle kävi näin?

Vierailija
22.08.2011 |

En osaa olla tyytyväinen mihinkään, johtunee siitä että nuorempana kuvittelin elämäni aivan toisenlaiseksi aikuisena =(



Mun elämä on ihan paskaa ja pelkkää kärsimystä, toisten mieliksi elämistä ja olemista, voi kun lapset kasvais nopeesti niin pääsis pois!

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
22.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

vain jäät odottelemaan sitä, että lapset kasvavat ja pääset itse pois, tuskin olet tyytyväinen siihenkään elämääsi. EI kannata elää sitten kun -elämää, kannatta järjestää elämänsä semmoiseksi, että voi olla siihen tyytyväinen. Utopistisista haaveista luopuminen kannattaa myös.

Vierailija
2/5 |
22.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samoin kaikelle "paskalle", sillä ne ovat ihan sinun omia valintojasi. Ehkä myös osa kärsimyksistäsi, mikäli ne eivät johdu itsestäsi riippumattomista asioista, kuten sairauksista.



Jospa tekisit nyt uuden käsikirjoituksen omalle elämällesi ja ryhtyisit elämään sen mukaan. Miksi ihmeessä kukaan ei elä sinun mieliksi, et edes sinä itse? Onhan se rumaa olla itsekäs, mutta kyllä sinulla on siihen yhtä suuri oikeus kuin muillakin. Tietyissä rajoissa toki, sillä aina joutuu ottamaan muitakin ihmisiä jollakin tavalla huomioon, ainakin omat lapset. Ei se kuitenkaan sitä tarkoita, että joudut joka asiassa ajattelemaan muita, kuten "mitä ne sanovat jos käytän liian monta palaa vessapaperia".



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
22.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hän jankutti ja ruikutti tuota kun olimme lapsia. Sitten isäni kuoli ja äitini pääsi elämään sitä haaveidensa elämää. Sotki asiansa täysin ja hassasi perinnön neljässä vuodessa. Nyt sitten keskittyy haikailemaan mennyttä, kun "silloin oli kaikki niin ihanasti".



Että mitä jos ottaisit ihan itse itseäsi niskasta kiinni ja aikuistuisit!

Vierailija
4/5 |
22.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

haaveilla normaalista perhe-elämästä jossa ei tunne itseään yksinhuoltajakotiorjaksi. Olisin vaan halunnut normaalia perhe elämää jossa mies osallistuu siihen myös tai sitten oisin halunnut elää sinkkuna kaupungissa.



Kyllä, kerran olen lähtenyt täältä mutta en herranen aika ymmärrä miksi tulin takaisin ja en osaa sanoa miksi en enää pysty lähtemään pois.

Vierailija
5/5 |
22.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

pelkään aina sitä mitä muut ajattelee tekemisistäni, lähipiirissäni on ihmisiä joiden tekemiset on oikein ja mun väärin, en pääse näistä ihmisistä eroon vaikka olen koittanut. 10 vuotta olen elänyt niin että pitää aina miettiä miten voin tehdä ja mitä sanoa, minä kun haluaisin ja teenkin asioita tunteella en järjellä se on väärin tiedän.



En mä jaksa edes selittää enempää, ahdistun vaan lisää ja tulen kiukkuiseksi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi kaksi