Onko maaseudulla asuvilla vielä kyläilykulttuuria?
Te jotka asutte maaseudulla, oletteko tekemisissä naapureidenne kanssa? Käyttekö kylässä kahvittelemassa?
Muistan lapsuudestani kuinka vanhempani kävivät naapureissa kylässä ja oltiin muutenkin tekemisissä.
Nyt samassa kylässä.... väki ns vaihtunut, vanhat sukupolvet kuolleet ja nuorempia muuttanut muualta. Ei ole mitään kanssakäymistä. Jotkut tunnetaan sukunimeltä, jotkut ei. Joku morjestaa kylänraitilla, useimmat ei.
Muistan lapsuudestani myös sellaisen seikan että lähes joka talossa oli lapsia . Lapsia näkyi paljon kylätiellä esim pyöräilemässä . Kävivät uimassa ja touhusivat kaikenlaista metsässä.
Nyt ei enää ole lapsia juuri lainkaan. Kylässä asuu paljon keski-ikäisiä lapsettomia pariskuntia. Jos on lapsia, heitä ei ulkona näy. Arvatenkin ovat sisällä ja tuijottavat ruutua.
Maailma muuttuu...
Kommentit (16)
Harvemmin alle 90-vuotiaat poikkeavat kylään etukäteen ilmoittamatta tai kutsumatta. Entiseen aikaan pappani kävi päivittäin melkein kaikissa (=molemmissa) lähitaloissa silloin, kun oli kotona.
Kyllä joku piipahtaa viikoittain. Viime kesänä pohjoisen reissu venähti niin naapuri oli käynyt nurmikon leikkaamassa pyytämättä omalla ajoleikkurillaan.
Kyllä on. Kaikki naapurit tunnetaan ja paljon kyläläisiä muutenkin. Jutustellaan kun tavataan, joidenkin kanssa käydään kahvilla puolin ja toisin. Naapuriapua saa aina.
Mutta kaupungista muuttaneena en meinaa oppia sitä tapaa että pitäisi vaan mennä kylään ja kahville, etukäteen sopimatta. Yksikin lähes-naapuri on monesti harmitellut että miksei koskaan poiketa. No kun ei saada aikaiseksi, ja koska en vaan osaa vaan mennä ovelle, ilmoittamatta tai kutsumatta 😄 Kaikki hokee että niinhän se on aina tehty ja niinhän se onkin, mutta en opi. Valitettavasti on monia jotka meitä odottaa kylään, mutta...
Meillä välillä poikkeaa joku ja se on ok, kun tulevat työaikojeni ulkopuolella. Kahvit usein keitän ellei olla juuri lähdössä tms. Pakastimessa on aina pullaa tätä varten.
Ainakin täällä meidän kylällä on jonkin verran. Mutta täällä on myös lapsia paljon. Joskus tulee kävelyllä poikettua naapurissa ja he meillä. Ei olla vaihdettu edes puhelinnumeroita kaikkien kanssa.
Lähinnä merkkipäivinä kyläillään ja ulkona ehkä kuulumisia vaihdetaan. Kaupassa moikataan.
Ei valitettavasti ole enää. Toisin kuin 60-luvulla, nyt olisi vähän outoa, jos tultaisiin ilman asiaa naapuriin istuskelemaan ja juttelemaan niitä näitä.
Vielä ysärillä oli kyläluutia. +50v mies lähti aamulla kyläilemään ja järjestään kävi lähes kaikki naapuruston talot läpi. Koko päivä meni kylällä ajellessa talosta taloon.
Kyläilykulttuuri on muuttunut kyräilyksi..
Käytetään muiden tekemisiä ja juoruillaan selän takana ja levitetään perättömiä väitteitä
Joskus 50-60 luvulla meidän vanha talo oli kylän suurimpia ja nykyaikaisempia jossa oli sisä saunat ja televisio ensimmäisenä koko kylässä ja kuulemma silloin oli aikamoinen vilinä sauna ja TV katsomis vieraita ..
Siihen aikaan kun asuttiin kylällä pääosin jossain pienissä torpissa ja kauppojen ja meijäreiden yms. Yläkerroissa
Vierailija kirjoitti:
Kyläilykulttuuri on muuttunut kyräilyksi..
Käytetään muiden tekemisiä ja juoruillaan selän takana ja levitetään perättömiä väitteitä
Me ollaan asuttu kolmessa eri maalaispitäjässä, eikä olla tällaista koettu koskaan. Kaupungissa kyllä saatiin häirikkö joka sitten aiheutti jutuillaan juoruja joka puolelle, naapurikaupunkiin saakka.
Hyvässä meillä kyllä "juorutaan". Yhdelle naapurille kun kerromme lähtevämme reissuun, niin hän kertoo sen muille naapureille. Ja se taas on pelkästään hyvä asia, koska pitävät taloa ja pihapiiriä silmällä. Ei meillä kuulu käydä kuin korkeintaan sukulaisia pihassa. Kerran poikani oli tullut pihaan ohikulkumatkalla kavereidensa kanssa, kävivät vessassa. Tuolloin naapuri tuli käymään katsomassa, mikä poikaporukka. Tunsivat tottakai sitten toisensa poikani kanssa ja olivat pitkään vaihtaneet kuulumisia, poikakin oli iloinen kun pitkästä aikaa näki Penttiä 😊
Toivottavasti ei. Tuo olisi paha haittapuoli maalle muuttamisessa. Kylän uteliaat juoruilijat heti oven takana jonossa.
Minä en halua nähdä ketään, en kyläile enkä ota kylään. Vanhempani ja naapurinsa kyläilevät toistensa luona jatkuvasti. Kummitädillä oli sama, mutta nyt kuulemma kaikki tutut ovat kuolleet ympäriltä :/
Vierailija kirjoitti:
Ei valitettavasti ole enää. Toisin kuin 60-luvulla, nyt olisi vähän outoa, jos tultaisiin ilman asiaa naapuriin istuskelemaan ja juttelemaan niitä näitä.
No, ei ole valitettavasti. Viimeinen asia mitä introvertti kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei valitettavasti ole enää. Toisin kuin 60-luvulla, nyt olisi vähän outoa, jos tultaisiin ilman asiaa naapuriin istuskelemaan ja juttelemaan niitä näitä.
No, ei ole valitettavasti. Viimeinen asia mitä introvertti kaipaa.
Kaikki eivät ole introverttejä.
Ei kyläillä muutoin kuin jos jollain on synttärit tms ja kyläily sovitaan etukäteen.
Alkuaikoina anoppi ramppasi täällä ilmoittamatta etukäteen tarkistamassa, miten navettahommat pyörii ja osaanko varmasti tehdä lihasoppaa, mutta sekin jäi. Onneksi.