Lue keskustelun säännöt.
Iänikuinen PMS-menkkakierre
27.06.2025 |
Nyt en jaksa enää. Minulla on joskus ollut kuukaudessa YKSI NORMAALI viikko. Loput kolme ovat olleet PMS:ää ja menkkoja. Vuodan runsaasti, joten koskaan en vuoda ns. kunnolla viikkoa, mutta suunnilleen viikon verran tulee verta edes minimaalisesti.
Olen kokenut elämäni aikana varmaan miljoonat menkat, mutta silti, yhä edelleen PMS onnistuu hämäämään minua. En ikinä ymmärrä heti mistä on kyse. Ihmettelen vain äkillistä mielialan laskua ja epämääräistä ahdistusta. Sitten kun menkat alkaa, näen kaiken niin kirkkaasti. Yhtäkkiä ymmärrän mistä kaikki se epämääräinen oireilu johtui. Nyt olen kokenut tämän saman niin monta kertaa, että alan ehkä pikku hiljaa käsittämään missä mennään... Se ei silti poista oireilua. En enää jaksa tätä ahdistusta. Voimakasta mielialan laskemista ja sitä, että haluaisin vain paeta johonkin mistä kukaan ei voisi minua löytää.
En halua pillereitä :( Tiedän, että niistä tulee kaikenlaisia sivuvaikutuksia, myös kroppaan, enkä todellakaan kestä niitä. En uskalla aloittaa e-pilsuja. En vain uskalla. Kuitenkin tämä toistuva PMS-menkkakierre alkaa olemaan jo liikaa. En enää jaksa tällaista. Useimmitenhan PMS kestää noin pari päivää, ja parin VIIKON mittainen jakso on jo todella harvinainen. Tietysti se sitten osui minun kohdallani. Tiedän, että tämä voi olla merkki endosta, mutta ei sinänsä haittaa, en ole kiinnostunut lapsiasioista. Tämä ahdistus on se minkä kanssa en vain pysty enää elämään. Tämä on kamalaa!
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pillerit niitä on eri merkkejä, kokeilemalla löytää sopivat. Ne todella toimii ja saat säännölliset vuodot ja ne vähenevät.
Kannattaa vaan pitää puolensa niiden pillereiden kanssa, jos parin kolmen kuukauden jälkeen näyttää että merkki ei toimi, niin vaadi toiset.
Tyttären kanssa juuri tää homma käyty läpi ja nyt löytyi sopivat pillerit.
Tuo homma vaatii aikaa ja hermoja, mutta on sen arvoista.
Mulla yasmin on ollut paras merkki.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti edes fyysiset kivut eivät ole niin pahoja kuin ahdistus, jota ei pääse pakoon. Eikä sille ahdistukselle ole mitään erityistä syytä. Se vain on, ja valtaa koko mielen päivästä toiseen. Mieluummin kituisin kivuissa! Kokemusta on, ja paljon onkin.
Miksi et aloita mielialalääkitystä? Sitä voi ottaa kuurina kuukaisittainkin. Minulle lääkäri joskus suositteli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun elämä ei olisi elämisen arvoista ilman Yasmin-merkkistä pilleriä. Sivuvaikutukset on 1% siitä helvetistä mitä oma hormonitoiminta aiheuttaa psyykkisesti ja fyysisesti. Ja olen kokeillut KAIKEN mahdollisen, ruokavaliot jne. Ei enää. Mikään muu kuin pilleri ei auta niihin käsittämättömän äärimmäisiin mielialaoireisiin, akneen, runsaisiin vuotoihin, vatsan alueen kipuihin, turvotukseen, jatkuviin päänsärkyihin ym. Gyne epäili että olisi pcos, olisin aika oppikirjatapaus, ainoa puuttuva oire ylipaino. Yasminin drospirenoni on antiandrogeeninen joten sillä hoidetaan pcos:aa. Yaz myös kokeiltu mutta siinä on niin matala estrogeenipitoisuus että ei ollut hyvä, tuli ihan kuuma-kylmä aaltojakin ja masennusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Googleta PMDD.
Itse sain lopulta avun Slindasta. Yhdet menkat oli ensimmäisen levyn jälkeen, mutta loppuivat siihen, kun en syö lumepillereitä vaan aloitan saman tien uuden. Kaikki oireet katosivat, vaikka etukäteen hirvitti syödä hormoneja, kun en niitä ehkäisyä varten tarvitse. Mutta olen erittäin tyytyväinen nykytilanteeseen.
Minulla pahimpia oireita olivat turvotus (ovulaatiosta muutama päivä yli menkkojen loppumisen, eli noin kolme viikkoa neljästä) ja ovulaatiosta alkavat mielialaoireet. Kerran muistan autolla ajaessani miettineeni, miten itsemurhan saisi kätevimmin lavastettua onnettomuudeksi, vaikka minulla ei oikeasti (ilman PMDD:tä) ollut mitään hätää. Mutta sellaista hormonit pahimmillaan saavat aikaan.
Kannattaako tällaisesta kärsiä, jos apua on saatavilla? Minun mielestäni ei, joten mene lääkäriin.
Oikeasti edes fyysiset kivut eivät ole niin pahoja kuin ahdistus, jota ei pääse pakoon. Eikä sille ahdistukselle ole mitään erityistä syytä. Se vain on, ja valtaa koko mielen päivästä toiseen. Mieluummin kituisin kivuissa! Kokemusta on, ja paljon onkin.