Lue keskustelun säännöt.
En kyllä keksi mitä tehdä elämälläni
26.06.2025 |
Olen 36v nainen ja minulla ei ole paljon mitään työkokemusta aikaisemipien terveyshuolien takana. Tilanne tuntuu epätoivoiselta, ja olen hakenut töihin, esim siivoja ja kaupan kanssa mutta tulee aina " et tullut valituksi".
Sitten olen miettinyt että menisin opiskelemaan, mutta mietityttää että jos opiskelen väärää alaa ja siitä ei olekaan mitään hyötyä. Ainoa ala mistä voisin työllistyä olisi sosiaali ja terveysala mutta luonteeni puolesta en usko sopivani sinne (mielenterveyden ongelmia vaikkakin "lieviä" , herkkä empaattinen luonne, liian kiltti). Voiko te-toimistosta pyytää apua ammatin valinnan apuun jos ei tiedä yhtään vai kannattaako jäädä vain kotiin ja tehdä ei mitään ja odotella jos joskus tärppää? Mitä olette itse tehneet jos olet tunteneet olevansa elämässä umpikujassa...?
Kommentit (11)
Työkkärin kautta pääsee ammatinvalintapsykologille. Yksi kaverini kävi sellaisella ja löysi kiinnostavan alan yli kolmekymppisenä. On tehnyt niitä hommia jo parikymmentä vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde miettimään uravalintaa ihan siltä pohjalta, että mitä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi. Mitkä asiat kiinnostavat?
Et sinä kyllä noinkaan voi elää. Ei tuo ole elämää. 'Rakastaa ja tehdä työtä' - tiedäthän. Nyt vaan opiskelemaan, jos ei kerran työnhaku tärppää. Useimmissa töissä ei kiltteydestä ole mitään haittaa (paitsi jos säälii lapiota niin paljon ettei voi kaivaa). Ehkä aloitat miettimällä, millainen henkilö haluaisit tulevaisuudessa olla. Kuvittele joitakin realistisia elämiä itsellesi. Aloitat aamusta, kun kellosi soi 6:30. Mitä teet, minne lähdet töihin? Viisi kuusi erilaista tällaista.Siitä se lähtee. Sitä kohti.
Ai juu, sitten vielä: Kun olet suuntasi päättänyt, muista silloin, että tärkeää työssä on se, miksi sitä tehdään. Ei siis se, kuka sitä tekee (=sinä). Siis vaikka puutarhurin hommissa tärkeää saattaa jossakin kohteessa olla tehdä hyvä pohjat nurmikolle ja yhdelle pensasryhmälle.Tämä ajattelu tuo kepeämmän mielen.
Pyysin apua työkkäristä/kuntakokeilusta! Olen kanssasi saman ikäinen, ja tavallaan ongelma oli sama. Tosin itse pärjäisin varmaan missä tahansa, mutta kun maailmassa on niin paljon kaikkea, niin valinnanvaikeus oli lamauttava. Siksi olen vuodet vaan siivoillut, ja opiskellut välillä. Ensimmäinen ammattitutkinto olisi ollut unelma, mutta terveyssyistä en pysty niin raskaaseen fyysiseen työhön, eikä töitäkään sillä alalla oikein ole.
Kuntakokeilun avulla pääsin sellaiselle kurssille. Näitä parjataan paljon, mutta mun kurssi oli tosi kiva ja se muokattiin sopivaksi osallistujien mukaan. Meitä oli ihan fiksua ja motivoitunutta porukkaa, mutta kukaan ei oikein tiennyt mitä "isona" haluaa. Tällä kurssilla oli oma ammatinvalintapsykologi, jonka kanssa pääsi juttelemaan. Kunnalla oli oma, mutta se oli jopa mulle vähän ikävä kokemus, koska tuntui, että hänen asenne oli jo valmiiksi se, että liukuhihnalla tuli taas joku, ketä ei kiinnosta mikään. Kurssin ammatinvalintapsykologin kanssa saatiin mun elämälle suuntaa, opiskelin itselleni ammatin, joka työllistää ja tuntuu mielekkäältä. Mahdollisuuksia on edelleen paljon, mutta opiskeluaikana opin itsestäni ja potentiaalistani ihan tosi paljon uutta.
Eli ihmisetkin vaikuttaa. Ei kannata lannistua, jos ensimmäinen virkailija tai psykologi tuntuu huonolta. Olen itse tosi avoimesti liikenteessä, eikä mulle ole tuon kunnan ammatinvalintapsykologin lisäksi ollut mitään ongelmia.
Tsemppiä!
Vain tuulettimia kutsuu. Römppä levälleen ja rahaa tulee. Ei haittaa vaikka ruma oletkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähde miettimään uravalintaa ihan siltä pohjalta, että mitä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi. Mitkä asiat kiinnostavat?
Tuntuu että ne asiat mitkä mua kiinnostaa, niin ne ei työllistä. esim tykkään tehdä kuvataidetta, mutta en nää itseäni esim kuvataideopettajana koska en osaa puhua ihmisille ja olen todella ujo. Lisäksi kärsin jonkin verran vieläkin esiintymiskammosta. Tykkään näperrellä kaikkea käsin. Tykkään käydä ulkona lenkeillä, tykkään lajitella tuotteita, ja järjestellä... Tykkään myös tehdä ruokaa ja leipoa joskus... Tossa nyt jotain. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vain tuulettimia kutsuu. Römppä levälleen ja rahaa tulee. Ei haittaa vaikka ruma oletkin.
Vielä neljänkympin jälkeenkin se on mahdollista.
-Kelama
Vierailija kirjoitti:
Pyysin apua työkkäristä/kuntakokeilusta! Olen kanssasi saman ikäinen, ja tavallaan ongelma oli sama. Tosin itse pärjäisin varmaan missä tahansa, mutta kun maailmassa on niin paljon kaikkea, niin valinnanvaikeus oli lamauttava. Siksi olen vuodet vaan siivoillut, ja opiskellut välillä. Ensimmäinen ammattitutkinto olisi ollut unelma, mutta terveyssyistä en pysty niin raskaaseen fyysiseen työhön, eikä töitäkään sillä alalla oikein ole.
Kuntakokeilun avulla pääsin sellaiselle kurssille. Näitä parjataan paljon, mutta mun kurssi oli tosi kiva ja se muokattiin sopivaksi osallistujien mukaan. Meitä oli ihan fiksua ja motivoitunutta porukkaa, mutta kukaan ei oikein tiennyt mitä "isona" haluaa. Tällä kurssilla oli oma ammatinvalintapsykologi, jonka kanssa pääsi juttelemaan. Kunnalla oli oma, mutta se oli jopa mulle vähän ikävä kokemus, koska tuntui, että hänen asenne oli jo valmiiksi se, että liukuhihnalla tuli taas joku, ketä ei kiinnosta m
Muhun ei vaan toi työkkäri ole ollut nyt lainkaan yhteydessä joulukuusta lähtien :/ Että voikohan sinne jättää viestin. Kun niillä tuli jokin uudistus, tuntuu et mut on täysin unohdettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voi jättää viestin! Sun kanssa on varmaan tehty jonkinlainen alkukartoitus ja työllistymissuunnitelma, mutta voit ihan hyvin jättää yhteydenottopyynnön työmarkkinatorin asiointipalvelun kautta. Sieltä voi valikosta valita aiheen, tai kirjoittaa syyn yhteydenottopyyntöön. Viikko-pari siihen voi mennä, mutta apua saa kyllä kun kysyy. Laittamalla yhteydenottopyynnön olet ottanut jo ison aktiivisen askeleen, josta voi olla ylpeä ja suunta on vain eteenpäin. Työkkärin työntekijät valitettavasti saa aikalailla moskaa niskaan, joten olemalla itse aktiivinen ja kertomalla heille ääneen jännityksestä heillä varmasti on jotain ratkaisua.
Pyydä apua tädiltä Mikelalta.
-Lotti