Lapsen runsas käsi ja jalkakarvoitus, miten suhtautua?

teininä ne jo naurattaa. "kultakarvainen".

ja on vieläkin, käsissä sellainen tiheä, ihonvärinen karvoitus. Nykyään siihen osaa jo suhtautua vähän, lapsena se oli todella noloa ja jossain vaiheessa ajelin sitä höylällä pois.



Aikuisena voisin ehkä kokeilla vahaa tai niitä veetin karvoja poistavia vaahtoja, en tiedä, että ovatko ne tuon ikäiselle liian kivuliaita, ja nuo karvoja poistavat vaahdot eivät nyt mitenkään hellävaraisia aineita ole sisällöltäänkään tuon ikäiselle.

Just n. 9-10 alkoi kiinnittämään huomiota karvoihinsa ja pari vuotta sain puhumalla pitkitettyä ja sillä, kun kerroin, että se karvojen poisto sattuu. Onneksi tiedän hyvän kosmetologin, joka osaa vahata karvat hyvin, niin varasin sieltä sitten ajan, kun lapsi oli varma asiasta. Yhden kerran vahautti käsivarret ja säännöllisesti vahauttaa säärikarvoja, kun käyttää paljon sortseja ja hameita.

Itselläni jopa tumma karvoitus, ei tarvitse olla kuin pari päivää ajelematta jalkakarvoja, niin jo näkyy ;) Lapsi ilmeisesti perinyt saman geenin... En tiedä kannattaako käsikarvoja ajella, jalkoja voinee, jos tahtoo... Käsiin tulee hieno sänki, jos niitä ajelee :D Koitin aikanaan teininä, ja sänki oli vielä tympeämpi, kuin itse karvat.

Täytyy yrittää jatkossakin painottaa niitä asioita, jotka tytön ulkonäössä ovat hyvin ja yrittää saada unohtamaan karvat. Jokainen on kuitenkin erilainen. Se poistosänki ei tosiaan käsissä olisi kovinkaan viehättävä.

höh

Eli jos häntä hävettää ne karvat sun kannustuksesta huolimatta, niin kannattaa auttaa häntä hankkiutumaan niistä eroon. Ja jollain muulla kuin sillä höylällä, jonka jälkeen viikon päästä on sänki.

itsekin kun nuo ongelmat lapsuudesta muistan. Kun ajaa epilaattorilla säännöllisesti ihokarvat pois. Eli jos silloin kun on vain osa karvoista kasvanut takaisin, niin ei se parin ajelun jälkeen enää tunnu paljoakaan. Ja parin vuoden kuluttua ei tunnu enää missään.



Omasta kokemuksesta tiedän. Käsiä en ole ikinä ajanut, kun ne ei niin häiritse, mutta jalat on aika pahat, jos on tummia ihokarvoja vaikka olisikin vasta tyttö.

Vasta lukiossa ei enää niin häirinnyt... Nytkin joskus ajelen karvoja kesällä käsistäkin, vaikka kesällä vaalenevat kyllä, eivätkä näy niin paljon. Viiksiä ei sentään ole ;) Eikä selkäkarvoja. Muualla sitten melkein onkin.



Mies on aika vähäkarvainen, ja meillä onneksi mennyt niin päin, että poika vaikuttaisi tulevan karvaiseksi ja tyttö ei. Poika on pian kolme, ja on ihan selkeät untuvakarvat selkää myöten. Vastasyntyneenä oli hurjan hiuspehkon lisäksi korvien reunatkin karvaiset!!