Lue keskustelun säännöt.
Miten päästä tästä katkeruudesta? (Lapsettomuus)
13.08.2011 |
Olen 2-kymppinen nainen ja luokittelen itseni tahattomasti lapsettomaksi. Minulla on vaikea sairaus, joka vaikuttaa hedelmällisyyteeni ja ilman koeputkihedelmöityshoitoja en voi tulla raskaaksi, jos niidenkään avulla enää kauaa. Olen jo alkanut varautua siihen, etten tule koskaan saamaan lapsia.
Ennen, kun kuulin läheisteni raskausuutisista, oli kyseessä sitten vaikka jo viides lapsi kyseisessä perheessä, olin aidosti onnellinen heidän puolestaan. Olen aina rakastanut lapsia ja tiesin aina haluavani isonakin lastenhoitajaksi. Tiesin tarkalleen tulevaisuudensuunnitelmani: perustaa perhe ennenkuin täytän 25.
Nyt kun ihmiset ilmoittavat Facebookissa perheenlisäyksestä, tulen surulliseksi, ahdistuneeksi, enkä kommentoi kyseisiä julkaisuja millään tavalla. En ole enää hetkeen ollut töissä lasten parissa, enkä tällä hetkellä haluakaan, tämä katkeruuteni taitaa vaikuttaa niin pahasti siihenkin. Olen jopa alkanut uskotella itselleni, ettei lapsista olisi kuin haittaa, ne ovat ärsyttäviä kitisijöitä, vaikka ennen lapset olivat minulle tärkeintä maailmassa ja halusin tehdä kaikkeni lasten hyvinvoinnin hyväksi.
En halua olla tällainen. Haluan olla onnellinen läheisteni puolesta. Haluan, että lapset ovat edelleen itselleni tärkeintä maailmassa. Haluan pystyä auttamaan läheisiäni taas lastenhoidossa. Miten päästä tästä katkeruudesta, pystyä hyväksymään tilanteeni?
Kommentit (2)
Käsittele asiaa itsesi kanssa ja vaikka terapiassa ja missä vaan missä voit puhua. Hyväksymisprosessi kestää ehkä vuosia, jopa koko eliniän.
Ala sillä aikaa ottaa elämääsi lapsia. Sinähän pidät lapsista, miksi sulkisit lapsia nyt elämästäsi pois. Tutustu sisarusten, sukulaisten, naapurien lapsiin, tarjoudu hoitamaan, viemään johonkin, osta vaatteita. Tutustu adoptioasioihin. Kunnat ottavat mielellään vapaaehtoisia ystäviä esim. huostaanotetuille, lastenkodissa asuville lapsille (itse kävin ystäväkurssin jonka jälkeen sain sosiaalitoimen kautta ystäväkseni pienen tytön).'
Voit olla todella tärkeä ihminen jollekin lapselle, jonka vanhemmat ovat aina työkiireisssään. Tiedän tämän omasta kokemuksesta. Vaikka näin paria sukulaisnaista vain noin kerran kuukaudessa - kahdessa, otin heiltä paljon mallia asioista joita meillä ei ollut kotona (puheliaisuus, lämpö, ajan antaminen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä olet kuitenkin vasta parikymppinen. Ajan kanssa asiat järjestyvät.